Näkökulmat

(Kuva: Sanni Niemelä)

Näkökulma: Albinismin taakka Afrikassa

Vaikutusvaltaisilla ja varakkailla ihmisillä on sormensa pelissä albinismista kärsivien ihmisten vainossa, mikä selittää myös tuomioiden langettamisen vaikeutta, kirjoittaa Tansaniassa albinismin parissa työskentelevä Sanni Niemelä.
Mukaelma Kevin Carterin kuuluisasta valokuvasta. (Kuva: PaoloArana / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kapeat katseemme

Ravinto on yksi radikaaleimmista asioista. Sen käsittely taiteen kautta onkin äärimmäisen vaikeaa, sanoo nälästä näytelmän kirjoittanut Marie Kajava.
(Kuva: Vernon Chen / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Asenne ratkaisee

Firmojen änkyröinti yritysvastuuasioissa on käymässä harvinaiseksi, ja ilahduttavia esimerkkejä tulee yhä enemmän vastaan, kirjoittaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
(Kuva: Steve Martinez / CC BY-NC-ND 2.0)

Älypuhelimilla vääryyttä vastaan Rion olympialaisissa

Faveloiden asukkaat raportoivat kotikulmiensa ihmisoikeusloukkauksista paikallisen aktivistin Raull Santiagon perustaman sivuston kautta. Raportoinnin tarve on suuri, sillä poliisiväkivalta on kasvanut olympilaisten alla.
(Kuva: Jovan J. / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmastonmuutos lautasella

Globaalin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän ruokajärjestelmän ydinkysymys on lihan kulutuksen määrän lasku, kirjoittaa Antti Seppälä.
(Kuva: Martha de Jong-Lantinki / CC BY-NC-ND 2.0)

Äidin kivulias valinta

Äiti toivoo poikia, koska tyttäret tuovat mukanaan raskaan vastuun. Äitien ja tytärten taakka on valtava: heidän harteillaan lepää koko perheen kunnia. Sukuelinten silpominen on yksi tapa varmistaa, ettei tytär aiheuta häpeää, kirjoittaa Grace Kerubo.
(Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Näkökulma: Kuka saa arvostella ja osallistua keskusteluun?

Rapartisti Mustan barbaarin poliisikritiikistä syntynyt keskustelu on hyvä asia, koska se on tuonut esille epätasa-arvoisen etnisen profiloinnin, kirjoittaa Osama al-Aloulou.
(Kuva: UNICEF / UN016313 / Gilbertson VII Photo.)

15-vuotias sisupussi pelastui lapsiavioliitolta

Lapsiavioliittoja vastustavat nuoret saivat bangladeshilaisen Shampan vanhemmat vakuutettua, että tytön koulunkäyntiin kannattaa satsata.
(Kuva: Pierre Holtz / Unicef / CC BY 2.0

Kun apteekki puuttuu, timantitkaan eivät auta

Keski-Afrikan tasavallan toiseksi suurimmassa kaupungissa ei ole yhtään apteekkia. Automatka pääkaupunkiin kestää kaksi päivää. Paljon huonommin Keski-Afrikan tasavallalla ei voisi enää mennä, kirjoittaa maajohtaja Marjo Mäenpää.
(Kuva: Hanna Hirvonen)

Ihmisten pariin, vaikka laki rajoittaa

Etiopiassa säädettiin vuonna 2009 laki, joka kieltää ihmisoikeuksista puhumisen runsaasti ulkomaista tukea saavilta kansalaisjärjestöiltä. Satojen järjestöjen toiminta on lain takia loppunut, mutta osa jatkaa sinnikkäästi työtään.
(Kuva: plinh / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Paikallisia ratkaisuja paikallisiin konflikteihin

Pelkkä väkivallan tason tuijottaminen ei kerro paikallisten konfliktien vakavuudesta, kirjoittaa Katariina Mustasilta.
(Kuva: Jerry and Pat Donaho / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Energiavallakumous ja turvallisuuspolitiikka

Energia-alan muutos tarkoittaa esimerkiksi Lähi-idän merkityksen pienenemistä suurvaltojen kannalta, kirjoittaa Raimo Pesonen.
(Kuva: Ed Everett / CC BY 2.0)

Näkökulma: Iso-Britannia eroaa YK:sta

Tv-kanava Fox sekoitti EU:n ja YK:n, mutta inhimillisen virheen lisäksi taustalla voi olla isompi ongelma, kirjoittaa Rilli Lappalainen.
(Kuva: Tomohiro Tokunaga / CC BY 2.0)

Näkökulma: Kotimaa, vieraan kieli

Somaliassa opiskellaan vieraalla kielellä ja opetus on huonolaatuista. Siksi diasporasta palaavat vievät työt ja saavat parempaa palkkaa, kirjoittaa Nimco Noor.
(Kuva: Daniella Segura / CC 2.0)

Ruokakeskustelu pyörii väärien asioiden ympärillä

Mitä jos ruokafanatismin sijaan keskittyisimme vaihteeksi siihen tavoitteeseen, että kaikilla olisi sitä riittävästi?
(Kuva: uusc4all / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Kenia, länsimaisen kertakäyttömuodin loppusijoituspaikka

Keniassa voisi olla vaateteollisuutta, sillä maassa kasvaa puuvillaa, mutta teollisuus ei kannata, koska Euroopasta ilmaiseksi tai halvalla rahdatut vaatepaalit vääristävät markkinoita, kirjoittaa Varpu Vasko.
(Kuva: Dennis Jarvis / CC BY-SA 2.0)

Näkökulma: Kiitos hallitus! – ihmisoikeudet omistajapolitiikkaan

Nykyhallitus ei ole saanut pahemmin kiitosta kansalaisyhteiskunnalta, mutta sille kuuluu kiitos siitä, että se on omistajana nostanut vastuullisuuskysymykset entistä voimakkaammin yritysten agendalle, kirjoittaa Irene Leino.
(Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Näkökulma: Kiina ja pehmeän vallan etsintä

Kiina haluaa näyttää viehätysvoimaansa ulkomalle. Keinona ovat PR-kampanjat ja kansainvälinen mediatoiminta, kirjoittaa Eero Suoranta.
(Kuva: Robert Linsdell / CC BY 2.0)

Näkökulma: Taistelu numeroista

Viime viikkojen uutisia lukiessa on tuntunut, että päättäjillä on usein enemmän tarmoa taistella numeroita kuin itse ongelmia vastaan, kirjoittaa Jaro Karkinen.
(Kuva: Aimee Ray / CC BY-NC-ND 2.0)

Perheet hajalle – näinkö suojelemme lapsen oikeuksia?

Perheenyhdistämispäätöksistä on tulossa Suomelle lapsen oikeuksien sopimuksen koetinkivi, kirjoittaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Suosittelemme

Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.
Sotaa pidetään joskus ihmisluonnolle ominaisena, mutta tosiasiassa se on historiallisesti varsin tuore ilmiö, kirjoittaa Juuso Koponen.(Kuva: Aramisse / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.
Romaneja ei usein päästetä baareihin tai kahviloihin Suomessa. Jopa ruokakaupassa asioiminen voi olla hankalaa.(Kuva: Mariano Mantel / CC BY-NC 2.0)

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa
EU haluaa tehdä vaateteollisuudesta reilumpaa. Yritysvastuun tutkija Outi Moilala uskoo, että Euroopan parlamentin uusi paketti voi toteutuessaan todella parantaa tekstiilityöläisten asemaa.(Kuva: Victor Camillo / CC BY-ND 2.0)

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.
(Kuva: ilquotidianodellapa.it / CC BY-NC-SA 2.0)

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.
Klovneja rivissä
Vitsikkyys ei pyyhi pois sanottua eikä voi vaatia, että vitsi ymmärretään vain ja ainoastaan vitsinkertojan määrittämällä tavalla, kirjoittaa Marianna Keisalo.(Kuva: Bernard Spragg. NZ / CC0 1.0)

Se olikin vain pilaa – mutta missä menee raja?

Huumori on usein oiva tapa kuvata maailman ja olemassaolon monimutkaisuutta, mutta se ei poista sananvastuuta. Vitseissä on voimaa, ja puhujan on kyettävä seisomaan vitsinsä takana, kirjoittaa Marianna Keisalo.
(Kuva: magicatwork / Flickr.com / CC BY 2.0)

Kun algoritmi otti meistä vallan

Sosiaalinen media tekee ajastamme yhä tehokkaammin "faktojen jälkeistä". Maailman muuttavat kuitenkin lopulta ne, jotka puhkaisevat oman somekuplansa ja kuuntelevat muitakin kuin samanmielisiä, kirjoittaa Ari Turunen.
Afrikassa sekä syntyy että kuolee paljon lapsia. Malawilainen Manes Feston ei ehtinyt sairaalaan vaan synnytti tienvarressa kolmoset, joista vain yksi jäi eloon. (Kuva: Travis Lupick / IPS)

Väestökehityksen ääripäät: tuplaajat ja kutistujat

Suomen kaltaisissa maissa pähkäillään syntyvyyden vähenemisen kanssa, mutta monissa muissa maissa asukasluku tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.