Näkökulmat

Yhdysvaltain lähtö Unescosta hämmentää Hebronissa

Israelin ja Yhdysvaltain Unesco-eron taustalla on kiista miehitetyllä Palestiinalaisalueella sijaitsevan Hebronin vanhankaupungin asemasta.
Palestiinalaispoikia Hebronin Shuhada-kadulla
Palestiinalaiset nuoret vaativat helmikuussa 2013 Shuhada-kadun avaamista. Katu oli aikoinaan vanhan Hebronin vilkkain markkinapaikka, mutta Israelin miehitysvalta sulki kaupat ja kielsi palestiinalaisia liikkumasta kadulla. (Kuva: Mel Frykberg / IPS )

Yhdysvallat on ilmoittanut eroavansa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescosta, koska se pitää järjestöä Israelin vastaisena ja palestiinalaisia suosivana. Tieto päätöksestä toi mieleeni ajan, jonka vietin hiljan Länsirannan suurimmassa kaupungissa Hebronissa.

Muistan tilanteen, jossa naispuolinen kauppias seisoi muovituolilla puodissaan ja lattiaa peitti polviin ulottuva sade- ja viemäriveden sekoitus.

”Myyn palestiinalaisnaisten osuuskunnan valmistamia tuotteita. Vesi on tuhonnut varastoni ja katkaissut sähköt myymälästä”, nainen selitti.

Hän kertoi, että Hebronin vanhaan kaupunkiin asettuneet juutalaiset siirtokuntalaiset ovat rakentaneet turvakseen metalliaidan, joka estää sadeveden pääsyn pääviemäriin. ”Tulva toistuu aina kun sataa. Siirtokuntalaiset haluavat ajaa meidät pois ja vaikeuttavat siksi elämäämme”, nainen selitti.

Hebron on Jerusalemin ohella Länsirannan palestiinalaisalueen ainoa kaupunki, jossa on laitonta juutalaisasutusta. Kaikkiaan miehitetylle alueelle perustetuissa siirtokunnissa asuu jo yli 600 000 israelilaista.

Hebronista maailmanperintökohde

Kun Yhdysvallat oli ilmoittanut lähtevänsä Unescosta, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tviittasi heti, että hän on ohjeistanut ulkoministeriönsä valmistelemaan vastaavia toimia.

Jupakalla on läheinen yhteys Hebroniin, sillä Yhdysvallat suivaantui Unescon heinäkuisesta päätöksestä julistaa Hebronin vanha kaupunki uhanalaiseksi palestiinalaiseksi maailmanperintökohteeksi. Alueella sijaitsee historiallisia paikkoja, joita sekä juutalaiset, kristityt että muslimit pitävät tärkeinä.

Kuultuaan Unescon päätöksestä Netanjahu ilmoitti, että Israel leikkaa YK-tuistaan miljoona dollaria ja perustaa rahoilla juutalaisten perintöä vaalivan museon Kiryat Arban siirtokuntaan Hebroniin.

Unescon päätös oli kannanotto Hebronin miehitystä vastaan. Kaupungin palestiinalaiset ovat joutuneet elämään kuin häkkiin suljetut eläimet vuoden 1994 mellakoista asti. Ne puhkesivat sen jälkeen, kun amerikanjuutalainen siirtokuntalainen Baruch Goldstein murhasi 29 palestiinalaista Ibrahimin moskeijassa.

Kaupat suljettu, asukkaat häädetty

Vanhaa kaupunkia erottaa muusta Hebronista yli sata fyysistä estettä, joihin kuuluu 18 jatkuvasti miehitettyä tarkastusasemaa, 14 osa-aikaista tarkastusasemaa ja lukuisia kiinteitä esteitä. Hebronin entistä vilkasta kauppakatua, Shuhadaa, reunustavat nyt suljetut liikkeet, hylätyt kodit ja autiot jalkakäytävät.

Vuoden 2015 aikana Israelin rajaamalla alueella suljettiin 1 600 liikettä ja yli tuhat asuntoa tyhjennettiin. Useat kadut on varattu vain siirtokuntalaisten käyttöön, ja palestiinalaisten ajoneuvoliikenne – paikoin myös jalankulku – on kielletty.

Lukemattomat tarkastusasemat, vartiotornit, barrikadit, automaattiasein varustautuneet sotilaat, autiot kadut samoin kuin suljetut kaupat ja asunnot tekevät Hebronista piiritetyn kaupungin.

Jäljellä olevat palestiinalaiset ovat yrittäneet suojautua piikkilankaesteen päälle viritetyin muovipressuin roskilta ja jätevesiltä, joita ylempänä asuvat siirtokuntalaiset heittelevät heidän päälleen.

Yhdysvalloissa vuonna 1990 säädetty laki kieltää rahoittamasta YK-järjestöä, joka tunnustaa palestiinalaisvaltion. Barack Obaman hallitus lopetti Unescon rahoittamisen vuonna 2011, kun järjestö otti Palestiinan jäsenekseen. Nyt Donald Trump on päättänyt erota järjestöstä.

Yhdysvaltain toiminta hämmentää Hebronin vanhan kaupungin asukkaita: USA vetäytyy järjestöstä, jota se oli toisen maailmansodan jälkeen perustamassa, jotta yhä useampi saisi koulutusta ja vapaa ajattelu vallitsisi maailmassa.

Kirjoittaja johtaa Oakland Institute -ajatushautomoa, joka julkaisi lokakuussa teoksen Palestine: For Land & Life.

kulttuuripolitiikkahallinto IsraelPalestiinaYhdysvallat Suomen IPS