Näkökulmat

"Venäjän hallinnon ei tarvitse enää teeskennellä"

Ihmisoikeuksien puolustajat ovat edelleen uhattuna myös Suomen lähialueilla, Venäjällä ja Valko-Venäjällä, käy ilmi tuoreesta raportista.

Opposition ja toimittajien tilanne tulee olemaan erittäin vaikea Venäjän tulevien vaalien aikana ja niiden jälkeen, uskoo toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Tšelyševa.

Hänestä joulukuisten parlamenttivaalien ja ensi vuoden presidenttivaalien tulos on jo päätetty. "Mitään vaaleja ei tule olemaan. Se tulee olemaan farssi."

Niiden jälkeen Putin kumppaneineen tulee rauhassa jatkamaan maan viemistä yhä autoritaarisempaan suuntaan, Tšelyševa uskoo.

Putinin ja Medvedevin vallanvaihtokuvion jälkeen kaikille on jo selvää, että parivaljakko ei hae muutosta. Putinin suosion lasku myös koventaa otteita.

"Nyt kaikki tulee olemaan paljon avoimempaa. Heidän ei tarvitse enää teeskennellä", sanoo Tšelyševa.

Tyhjä tuoli

Tšelyševa puhuu ihmisoikeuspuolustajien tilanteeseen keskittyvän Observatorio-hankkeen vuosiraportin julkaisutilaisuudessa. Hanke on Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisen keskusliiton FIDH:in ja Kidutuksen vastaisen maailmanjärjestön OMCT:n yhteinen.

Kuusisataasivuinen kansainvälinen raportti on täynnä tapauksia, joista emme tahtoisi kuulla. Sekä Tšelyševa että Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros ihmettelevät, miksi Suomessa kiinnitetään etenkin Venäjän ja Valko-Venäjän jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin niin vähän huomiota.

Eräästä ajankohtaisesta kohtalosta kertoo julkaisutilaisuudessa nurkkaan asetettu tyhjä tuoli, joka on tarkoitettu Ales Bialiatskille. FIDH:in varapuheenjohtaja ja valkovenäläisen ihmisoikeusjärjestön Viasnan puheenjohtaja on ollut vangittuna elokuun alusta lähtien.

Kuten tavallista ihmisoikeusjärjestöille Valko-Venäjällä, Viasna ei ole saanut rekisteröityä. Se siis piti pankkitiliä Liettuassa toimintansa rahoittamiseksi. Liettuan viranomaiset luovuttivat kuitenkin pyydettäessä tilin tiedot Valko-Venäjälle. Bialitski pidätettiin ja on oikeudessa veronkierrosta.

Tšelyševan mukaan maan ulkoministeri pyysi jälkikäteen tietojen luovutusta anteeksi. "Mutta se oli liian myöhäistä."

Varoittavia esimerkkejä

Uhkaukset, kiristäminen, tekaistut syytteet, vankilatuomiot, väkivalta ja lokakampanjat - näistä kaikista ihmisoikeusaktivistien arjessa löytyy Tšelyševalta esimerkkejä Venäjältäkin.

Eräässä kokoontumisvapautta ajavan "Strategia 31" -liikkeen mielenosoituksessa Jurij Staroverov poltti Vladimir Putinin kuvan. Teosta on meneillään esitutkinta ja häntä odottaa pahimmillaan kolmen vuoden vankeus "julkisen virkamiehen loukkaamisesta".

Aktivisti Evgenij Labudin pakotettiin mielisairaalaan. Hän pakeni ja elää nyt piilossa jossain Kaliningradin lähistöllä.

Myös lapsia käytetään kiristyksen välineenä ja joskus uhataan jopa viedä oikeus huoltajuuteen. Vastikään poliisi pidätti kuusivuotiaan Ivanin ja kuulusteli tätä - vain koska hänet tunnistettiin oppositioaktivisti Sergei Aksjonovin lapseksi.

"Näitä tapauksia tulee ikävä kyllä olemaan yhä enemmän ja enemmän", Tšelyševa ennustaa. Ne ovat hänen mukaansa varoittavia esimerkkejä, joilla ihmisiä pelotellaan.

Hän muistaa keskustelleensa Anna Politkovskajan kanssa vuonna 2006, kun Pietari oli juuri hyväksytty G8-maiden kokousta isännöimään. Se oli eräänlainen kansainvälinen tunnustus Putinille. Politkovskaja uskoi, että Venäjän ihmisoikeustilanne tulee sen myötä heikentymään.

"Ikävä kyllä tilanteen heikentyminen alkoi hänen murhallaan", sanoo Tšelyševa. Sen jälkeen pysyvästi tyhjien tuolien määrä on vain kasvanut.

Näkökulma ihmisoikeudetkansalaisyhteiskunta Valko-VenäjäVenäjä

Lue myös

(Kuva: Edgardo W. Olivera / CC BY 2.0)

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.
(Kuva:
Andrew Writer
/
CC BY 2.0
)

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.
(Kuva: Lei Han / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.