Näkökulmat Syyrian konflikti

Toinen sukupuoli Syyrian kurdialueilla

Kurdinaisten osallistuminen taisteluihin linkittyy vuosikymmeniä jatkuneeseen kamppailuun itsemääräämisoikeudesta sekä naisen aseman parantamiseen kurdiyhteisössä.
(Kuva: jan Sefti / Flickr.com / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Pax-lehden numerossa 3/2015.

Tunnettu ranskalainen naistenlehti Marie Claire julkaisi alkuvuodesta ison kuvareportaasin ja jutun kurdilaisista naistaistelijoista Syyriassa. Kuvat on otettu sotilaiden vartioimilla check pointeilla Pohjois-Syyriassa. Kuvien naiset taistelevat YPJ:n, eli kurdinaisten taistelujoukoissa. YPJ on kurdien marxilaisen poliittisen puolueen PKK:n aseellisen siiven, YPG:n, naisosasto. Sen joukoissa taistelee tuhansia naisia Pohjois-Syyrian kurdialueilla eli Rojavassa.

Lehden reportaasissa esiintyy nuoria ja vakavia naisia maastopuvut päällä ja huivit heitettynä huolettomasti pään päälle. Kuvien naissotilaat voisivat olla muotikuvauksista – valaistus ja tausta ovat kuin pariisilaiselta muotistudiolta, maastopuvun ja huivin toimiessa rekvisiittana.

Naiset näyttäytyvät jutussa voimakkaina, oikeudenmukaisina ja periksi antamattomina taistelijoina, joilla on ollut vaikea reitti sotilaaksi. He ovat naisia, joilla on vahva usko omaan ideologiaansa, eivätkä he pelkää tarttua aseisiin.

Kurdinaiset ovat saaneet viime aikoina paljon palstatilaa länsimaisessa lehdistössä. Mutta miksi länsimainen media on erityisen kiinnostunut naistaistelijoista?

Kiehtovia yksityiskohtia on monia – kurdinaiset harvoin peittävät itseään isoilla huiveilla, eivätkä siten istu stereotyyppiseen näkemykseen Lähi-idän naisista. Kurdinaistaistelijat haluavat tasa-arvoa. He haluavat murtaa patriarkaatin. Lisäksi he toimivat vastapainona lännessä kauhua herättävälle Isisin uskonnolliselle fundamentalismille.

Mutta keinoja esittää asia on monia. Marie Claire sai osakseen erityisen paljon kritiikkiä, sillä jutussa esiintyy lapsisotilaita. Monet naistaistelijoista ovat alaikäisiä, kun he liittyvät YPJ:n joukkoihin. Kriitikot syyttivät ranskalaislehteä sodan idealisoinnista, koska sen tyyli uutisoida näistä naisista oli ihannoiva. Lehti esittää naiset kliinisessä valkoisessa ympäristössä, joka etäännyttää ja häivyttää sodan kauheudet katsojan silmän ulottumattomiin, ja saa lähinnä ihailemaan kurdinaisten kauneutta. Yksi naissotilaista pitää ylpeän näköisenä sinkoa kädessään. Jos kuvaa hieman muokkaisi, niin siitä voisi saada laukkumainoksen. Tilannetta voi verrata muihin konflikteihin. Olisiko ranskalainen naistenlehti uutisoinut yhtä ihailevaan sävyyn sudanilaisista lapsisotilaista?

Tämän tyyppinen uutisointi jättää huomiotta liian usein Lähi-idän feministien taistelut ja feminismin historian alueella. Totuus on se, että Lähi-idässä naiset ovat taistelleet jo pitkään.

Kurdien vasemmistolainen poliittinen puolue BDP on jo kauan linjannut, että 40 % heidän edustajistaan tulee olla naisia. YPJ:n taistelijat ja BDP:n naisedustajat muodostavat perustan kurdien feministiselle liikkeelle.

Syitä tarttua aseisiin on monia. Kurdinaiset liittyvät YPJ:n joukkoihin etenkin paetakseen konservatiivisia arvoja, kunniamurhia, lähisuhdeväkivaltaa ja yleistä näköalattomuutta toimittaja Jenna Krajeskin mukaan. Mahdollinen vallankumous luo toivoa. Taistelua käydään kurdien ja naisten oikeuksien puolesta. Krajeskin mukaan naiset näkevät, että he voivat omalla toiminnallaan muuttaa yhteiskuntaa sisältä päin – he voivat uudistaa vanhanaikaisia käsityksiä naiseudesta ja näyttää esimerkkiä nuoremmille.

"Totuus on se, että Lähi-idässä naiset ovat taistelleet jo pitkään."

YPJ:n ideologia pohjautuu sosialistisen aatteen mukaiseen feministiseen näkemykseen naisesta tasa-arvoisena miehen kanssa, jossa vallankumous nähdään reittinä tosiasialliseen sosialismiin ja tasa-arvoon. PKK:n poliittinen johto Abdullah Öcalanin johdolla näkee naisten voimaannuttamisen tärkeänä osana patriarkaalisen yhteiskunnan murentamista. Naisten alistaminen on hänen mukaansa juurtunut "rasistisiin ja seksistisiin" yhteiskuntiin, joina monet länsimaat muun muassa nähdään. Itse taistelu nähdään PKK:n ideologiassa fyysisenä ja henkisenä harjoitteena.

Syyrian sisällissodan rintamat ovat pirstaloituneita – al-Assadin johtamien hallituksen joukkojen ja Syyrian Vapaan Armeijan (FSA) lisäksi omat rintamansa muodostat erilaiset islamistiryhmät, kuten al-Qaidan liittolainen Jabhat al-Nusra, joka tekee joillain alueilla yhteistyötä FSA:n kanssa sekä tietenkin edelleen melko laajalle alueelle levittäytynyt ääri-islamistinen Isis. Lisäksi mukana on muita pienempiä aseellisia ryhmiä ja joukkoja. Yksittäisten ulkomaalaisten taistelijoiden lisäksi muun muassa Iran ja Libanon tarjoavat aseellista tukea ja taistelijoita hallituksen joukoille.

Pohjois-Syyrian kurdien taistelu ei ole kuitenkaan pelkästään taistelua hallituksen sortoa ja Isisin terroria vastaan, se on myös kamppailua kurdien itsemääräämisoikeudesta ja alueiden hallinnasta. PKK:n politiikan mukaisesti taistelussa oleellista on vapautus myös kapitalismista ja sen sortavista rakenteista. Kurdien joukoissa on erityisen paljon naistaistelijoita, joille taistelu on heidän sanojensa mukaan taistelua "terrorismia, sortoa ja kapitalismia vastaan".

Kurdinaisten alisteinen asema on monitasoinen – kurdien asema Syyriassa on ollut aikaisemmin alisteinen valtaväestöön eli arabeihin verrattuna. Tämän lisäksi naisen paikka on syyrialaisyhteiskunnassa sekä kurdialueilla perinteisesti ollut kotona. Sodasta johtuen naisten määrä aseellisissa joukoissa on lisääntynyt, vaikka naisten oikeuksia on puolustettu etenkin kurdien vasemmistosiivessä ja naapurimaassa Irakissa Saddam Husseinin aikakaudelta lähtien. Nyt riehuvalla sisällissodalla paradoksaalisesti voimaannutetaan kurdinaisia, jotka eivät suostu alistumaan perinteisten sukupuoliroolien määritelmiin.

Vaikka naisilla on usein lähipiirin tuki, perheiden reaktiot eivät aina ole positiivisia, ja naiset joutuvatkin usein kärsimään sosiaalisesta stigmasta. Perheet eivät välttämättä hyväksy naisten valintaa liittyä YPJ:n riveihin. Lisäksi Isisin taistelijat pitävät naisen kohtaamista taistelukentällä häpeällisenä asiana. Tarinan mukaan Isisin sotilaat uskovat, että he eivät pääse paratiisiin, jos he kuolevat naisen luodista.

Monet naiset myös välttelevät viimeiseen asti joutumasta Isisin haaviin. Tarinat sosiaalisessa mediassa kertovat pelkäämättömistä naistaistelijoista. Yksi heistä, Arin Mirkan, 20-vuotias 2 lapsen äiti, tarinan mukaan ollessaan vaarassa jäädä Isisin haaviin hyökkäsi sotilaita joukkoa kohti ja laukaisi pommin tappaen itsensä ja 23 muuta taistelijaa.

Sosiaalinen media on YPJ:n eräs keinoista saada mediajulkisuutta ja sitä käytetään aktiivisesti. Ryhmän julkisilla Facebook- ja Twitter-profiileissa julkaistaan kuvia naistaistelijoista. Kaatuneiden kamppailijoiden muistoa vaalitaan şehîdeinä, eli marttyyreina. Tällä mediajulkisuudella halutaan parantaa käsitystä kurdien poliittisesta liikkeestä. PKK on pitkään ollut länsimaiden mustalla listalla johtuen sen aseellisesta toiminnasta. Syyrian sodan syventyessä ja kriisin pahetessa Irakissa kurdijoukot nähdään kuitenkin yhtenä, ellei ainoana liikkeenä, joka voisi tarjota vaihtoehdon alueella riehuvalle fundamentalismille.

Kurdinaiset ovat kiinnittäneet länsimedian huomion, mikä johtuu kutkuttavasta ristiriidasta – yhdistelmästä, jonka muodostaa naiseus, islam ja taistelijamyytti. Lisäksi naistaistelijat vahvistavat länsimaisia käsityksiä Lähi-idässä kytevästä seksismistä ja ääriuskonnollisuudesta. Kurdinaisten taistelu kuitenkin linkittyy vuosikymmeniä jatkuneeseen kamppailuun itsemääräämisoikeudesta sekä yleisesti naisen aseman parantamiseen kurdiyhteisössä. Tähän toivoisi myös länsimaisen median kiinnittävän enemmän huomiota.

NäkökulmaSyyrian konflikti genderkulttuurikonflikti Syyria Pax-lehti

Lue myös

Syyrialaispakolaisia ja telttoja Libanonissa
Libanoniin on paennut lähes miljoona syyrialaista. Pakolaisia epämuodollisella leirillä Bekaan laaksossa helmikuussa 2017.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)
Koululuokallinen lapsia
Syyrian konflikti on vaikuttanut jopa 80 prosenttiin maan lapsista. Kuvassa syyrialais- ja libanonilaislapsia yhteisoppitunnilla Libanonissa vuonna 2016.
(Kuva:
Adam Patterson
/
Panos
DFID
/
CC BY 2.0
)

Konfliktit vaikuttavat yhä kipeämmin lapsiin – asiantuntijalta ei heru ymmärrystä pakolaisvastaisuudelle

Iso osa syyrialaislapsista on menettänyt jonkun läheisensä konfliktin seurauksena. World Vision -järjestön asiantuntija Brikena Zogaj toivoo rikkailta mailta lapsiystävällisempää pakolaispolitiikkaa. ”Kymmenen vuoden päästä voi olla teidän vuoronne olla autettavana.”
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.
(Kuva:
niawag
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.