Näkökulmat Kestävän kehityksen tavoitteet

Suuria lupauksia: köyhyys ja nälkä ohi vuoteen 2030 mennessä

Kauniilla sanoilla köyhyyttä ei maailmasta poisteta, muistuttaa Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.
Laulaja Shakira YK:n viimeviikkoisen kestävän kehityksen huippukokouksen avajaisissa. (Kuva: UN Photo/Cia Pak / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuuden verkkosivuilla.

Vuosi 2000 oli kansainvälisen yhteistyön kannalta käännekohta. 193 maata, joiden monet näkemykset eriävät pitkälti toisistaan, istuivat saman pöydän ääreen sopivat yhteisistä vuosituhattavoitteista. Viime viikonloppuna todistettiin tämän prosessin jatkoa. Globaali tavoite on edelleen sama: köyhyyden poistaminen maailmasta. Voitaisiinko tämä vihdoin saavuttaa vai onko tämä vain poliittista sanahelinää?

YK itse kutsuu uusia tavoitteita historialliseksi päätökseksi. Se on asettanut itselleen tavoitteeksi päättää köyhyyden ja nälän kaikkialla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kaikkien maailman maiden hyväksymä. Tuntuu upealta, että tällaisesta on voitu sopia.

Toisaalta en voi olla kyseenalaistamatta sitä, saadaanko viidentoista vuoden aikaan maailmaamullistavaa muutosta. Sanat ovat kauniita, mutta samanaikaisesti globaali tendenssi on pienentää kehitykseen suunnattavia budjetteja.

Kauniilla sanoilla köyhyyttä ei maailmasta poisteta.

Köyhyyden pyyhkiminen pois maailmankartalta vaatii valtavia asennemuutoksia, ahkeraa työtä ja mittavia sijoituksia.

Asenteiden täytyy muuttua monen eri maan hallituksessa. Inhimillisten tavoitteiden priorisoiminen ei ole itsestäänselvyys talouskasvua ihannoivalla maapallolla.

Seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta määrittelevässä Agenda 2030 – nimisessä dokumentissa sitoudutaan muun muassa päättämään kaikki naisiin kohdistuva syrjintä sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta. Tämän aiheen parissa on ponnisteltu maailmassa jo vuosisatoja.

"Köyhyys ei poistu itsestään – eikä sen poistaminen ole ilmaista."

Suomessa maailmanlaajuinen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskeva ns. Istanbulin sopimus tuli voimaan elokuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi viime vuonna, että Suomen turvakotiverkoston saattaminen sopimuksen vaatimalle minimitasolle maksaisi Suomelle noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Syyskuussa valtion talousarvioesityksessä turvakotitoimintaan esitettiin alle 12 miljoonaa euroa.

Samaisessa talousarvioesityksessä näkyi myös muita lukuja, jotka osoittavat että matka kansainvälisten sitoumusten toimeenpanoon on Suomen osalta vielä pitkä. Hallitus lähes puolitti kehitysyhteistyöbudjettinsa. Tämän päätöksen myötä päättyy muun muassa Solidaarisuuden tekemä naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ Ugandassa.

Köyhyys ei kuitenkaan poistu itsestään – eikä sen poistaminen ole ilmaista.

17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, ammattitaitoisia opettajia, itseensä uskovia naisia, toimivia oikeusjärjestelmiä, osaavia pienviljelijöitä, tuloksellisia kehitysyhteistyöhankkeita sekä yrityksiä jotka täyttävät verovastuunsa ja kunnioittavat ihmisoikeuksia kaikkialla, tuotantokustannuksista riippumatta.

Se vaatii sijoittamista kansalaisten kouluttamiseen, tiedon välityksen tehostamiseen sekä kehitysmaissa tarjolla olevien tuotteiden laadun parantamiseen. Onnistuakseen se tarvitsee kehitysyhteistyövaroja, yrityssijoituksia sekä kansalaisten lahjoituksia ja korruption poistamista kaikkialta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, pitääkö kansainvälinen yhteisö uunituoreen lupauksensa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.

NäkökulmaKestävän kehityksen tavoitteet kehityskehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetköyhyysYK Solidaarisuus

Lue myös

Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.
(Kuva:
Morgana Wingard
/
USAID
/
CC BY-NC 2.0
)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.
Maapalloveistos Chicagossa
Järjestöt haluavat, että kauppa on linjassa kestävän kehityksen kanssa.
(Kuva:
John LeGear
/
CC BY-SA 2.0
)

Järjestöt: Reilummat pelisäännöt kansainväliseen kauppaan

Suomalaisjärjestöt haluavat, että EU:n ja Suomen kauppapolitiikka käännetään oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällä hetkellä kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeus- sekä ympäristösopimukset törmäävät toisiinsa, ne sanovat.
Bangladeshilaisia lapsia
Koulutus vähentää eriarvoisuutta. Kuvan bangladeshilaiset lapset ovat päässeet paikallisen Brac-kansalaisjärjestön pitämään esikouluun.
(Kuva:
Mahmuddun Rashed Manik
/
Suomen IPS
)

Eriarvoisuus estää kestävän kehityksen

Parhaatkin maat voisivat tehdä enemmän eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksiä, ja Tanska on keventänyt rikkaimpien verotusta, moittii Oxfam-järjestön Yhdysvaltain-johtaja Abby Maxman.