Näkökulmat Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Siirtolainen – uhri, rikollinen vai ihminen?

Ajatus siitä, että ihmisten liikkuvuus uhkaa juuri meidän suomalaisten järjestelmiä, näyttää hyvin kapeakatseiselta, kirjoittaa Pro-tukipisteen tiedottaja.
(Kuva: ggia / Flickr.com / cc 2.0)

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Inhimillisiä uutisia -sivustolla. Lue juttu täältä.

Ihmiskaupan vastainen toiminta näkyi viime viikolla uutisissa. Ylen A-studion näkökulmaksi oli valikoitunut epäily ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän väärinkäytöksistä. Tässä yhteydessä mainittiin yksi kansanryhmä, nigerialaiset.

Nigerialaisiin liittyvässä uutisoinnissa, Suomessa ja maailmalla, painottuvat usein negatiiviset yleistykset. Sama koskee romaneja. Väärinkäytöksiin ja rikoksiin keskittyminen vahvistavat negatiivista leimaa.

"Ajatus siitä, että ihmisten liikkuvuus uhkaa juuri meidän suomalaisten järjestelmiämme, näyttää hyvin kapeakatseiselta."

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisessa työssä syntynyt kokonaiskuva ei vastaa käsitystä tarkoituksellisesti Suomeen pyrkivistä rikollisista. Meille tutumpia ovat tarinat, jotka kertovat ihmisten vaikeuksista saada jalansijaa yhteiskunnan verkostoihin ja viranomaisjärjestelmiin eri valtioissa.

Kohtaamamme haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat usein hakeneet apua, suojelua ja toimeentuloa useista Euroopan maista. Etsiessään keinoja selviytyä arjessaan, he liikkuvat maasta toiseen turvatumman tulevaisuuden motivoimana.

Tästä näkökulmasta käsin ajatus siitä, että ihmisten liikkuvuus uhkaa juuri meidän suomalaisten järjestelmiämme, näyttää hyvin kapeakatseiselta.

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn periaatteisiin kuuluu asiakkaidemme valintojen ymmärtäminen heidän lähtökohdistaan käsin. Tämän kohtaamisen tielle eivät saa tulla julkisuudessa lietsotut ennakkoluulot tai jyrkät vastakkainasettelut.

Median luomat mustavalkoiset mielikuvat myrkyttävät leimattuun ryhmään kuuluvan kokemuksen omasta ihmisarvostaan. Olemme nähneet asiakastyössämme, kuinka avuntarvitsijoiden sisäistämä leima vaikuttaa heidän rohkeuteensa hakea apua, ja kertoa kokemuksistaan.

Yksioikoinen jako uhreihin ja rikollisiin monimutkaistuu sillä yhteiskunnan harmaalla alueella, jossa osa kohtaamistamme ihmisistä toimii. Tämä harmaa alue on usein kaukana keskiluokkaisen, kantaväestöön kuuluvan ihmisen todellisuudesta.

Kohtaamistamme ihmisistä jokainen haluaa pärjätä, pyrkiä parantamaan omaa ja usein myös toisella puolella maapalloa asuvan perheensä tilannetta. Leimattuun ryhmään kuuluvalle suomalainen valtayhteiskunta voi kuitenkin näyttäytyä saavuttamattomana areenana, jonka järjestelmät ja elämä on tarkoitettu "muille".

Vastuu haavoittuvassa asemassa olevien elinolojen parantumisesta on meillä kaikilla.

Julkiselta tiedonvälitykseltä voimme vaatia kunnianhimoisempaa ja monipuolisempaa otetta inhimillistä kärsimystä koskevassa raportoinnissa.

Päättäjiltä voimme vaatia vaikuttamista siihen, että heikossa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet parempaan elämään, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen toteutuvat kansallisuudesta huolimatta.

Itseltämme voimme vaatia omien ennakkoluulojemme ylittämistä ja toisten ihmisten kohtaamista ainutlaatuisina yksilöinä.

Kirjoittaja työskentelee Pro-tukipisteen tiedottajana.

NäkökulmaMaahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetmedia Pro-tukipiste ry

Lue myös

Petteri Orpo, Juha Sipilä, Sampo Terho hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok), pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin) hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa.
(Kuva:
Laura Kotila
/
Valtioneuvoston kanslia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Budjettiesitys sivuuttaa ihmisoikeudet

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi kovin sanoin hallituksen budjettiesitystä, jossa ehdotetaan kiristyksiä ulkomaalaislainsäädäntöön.
(Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Näkökulma: Kuka saa arvostella ja osallistua keskusteluun?

Rapartisti Mustan barbaarin poliisikritiikistä syntynyt keskustelu on hyvä asia, koska se on tuonut esille epätasa-arvoisen etnisen profiloinnin, kirjoittaa Osama al-Aloulou.
(Kuva: Christine und Hagen Graf / CC BY 2.0)