Siirtokuntalaisten hyökkäykset palestiinalaissiviilejä kohtaan ovat osa Israelin miehityspolitiikkaa, Israelin johdon tuomitsevista lausunnoista huolimatta. Eikä niihin näy loppua, kunnes Israel lopettaa palestiinalaisalueiden miehityksen ja israelinjuutalaisia suosivan apartheid-järjestelmän. Kansainvälinen yhteisö tiedostaa tämän, mutta kattavat painostustoimet puuttuvat vieläkin.

Heinäkuun 31. päivänä maailman huomio kääntyi hetkeksi Israelin miehityksen alaisina elävien palestiinalaisten todellisuuteen. Länsirannan pohjoisosassa sijaitsevaan Duman kylään saapui aamuyöllä joukko naamioituja miehiä, jotka maalasivat kahden talon seinään hepreaksi sanat "kosto" ja "kauan eläköön messias kuningas", rikkoivat ikkunat ja heittivät palopommeja kotien sisälle.

Yksi kodeista oli tyhjillään, mutta toisessa nukkui palestiinalaisperhe. Puolitoistavuotias Ali Dawabsha kuoli palossa ja perheen muut jäsenet loukkaantuivat vakavasti. Viikkoa myöhemmin perheen isä Saad ja viisi viikkoa myöhemmin äiti Riham kuolivat palossa saamiinsa vammoihin. Neljävuotias Ahmad taistelee yhä hengestään.

Israelin hallituksen jäsenet ja armeijan edustajat tuomitsivat hyökkäyksen terrorismina ja lupasivat tehdä kaikkensa hyökkääjien kiinni saamiseksi. Kolmea israelinjuutalaista epäiltyä pidetään vangittuna hallinnollisen pidätyksen alaisina, toimintatapa, jota yleensä käytetään vain palestiinalaisiin. Toistaiseksi ketään vastaan ei ole nostettu syytteitä.

Vahvat sanat ja kovat toimet epäiltyjä kohtaan sekä hyökkääjien kuvaaminen marginaalisena joukkona israelilaisessa yhteiskunnassa kääntävät huomion pois Israelin omasta vastuusta tapauksessa. YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vuosikausia vaatineet Länsirannan palestiinalaissiviileihin kohdistuvien siirtokuntalaisten hyökkäyksien hillitsemistä. Israelin armeija, viranomaiset ja Israelin rakentama erottelujärjestelmä kuitenkin mahdollistavat iskujen jatkumisen. Lisäksi Israelin sortava miehityspolitiikka sekä poliitikkojen vihapuheet kannustavat palestiinalaisvastaisiin tekoihin.

Polttomurha ei tullut yllätyksenä

Lukuisat tahot ovat toistuvasti varoitelleet siirtokuntalaisten väkivaltaisten iskujen kasvavasta määrästä Länsirannalla. Viime vuonna hyökkäyksiä raportoitiin yhteensä 333, ja iskut ovat nelinkertaistuneet alle vuosikymmenessä. Vuodesta 2006 lähtien hyökkäyksiä on raportoitu yli 2 500. Lisäksi hyökkäykset palestiinalaisia kohtaan ovat lisääntyneet myös Israelin rajojen sisällä.

Palestiinalaisen ihmisoikeusjärjestön Al-Haqin mukaan siirtokuntalaisryhmät ovat aloittaneet julkisen kampanjan, jossa kannustetaan väkivaltaan palestiinalaissiviilejä kohtaan. Jotkut iskuista on suunniteltu helpottamaan palestiinalaisten häätämistä omistamiltaan mailta, pois tulevien siirtokuntien tieltä. Niin kutsutut hintalappuiskut toimivat kostoiskuna poliitikoille, jos Israelin hallitus millään tavalla rajoittaa siirtokuntien rakentamista.

"Israelin armeija on usein paikan päällä siirtokuntalaisten hyökkäysten aikana."

Viime vuosina tuhopoltot ovat kohdistuneet kymmenien palestiinalaiskotien lisäksi viljelmiä ja muuta omaisuutta kohtaan, ja ihmisiä on loukkaantunut vakavasti, kertoo israelilainen ihmisoikeusjärjestö B'Tselem. Duman kylän polttomurha oli jo kuudestoista siirtokuntalaisten tekemä tuhopoltto tänä vuonna, raportoi YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimisto OCHA.

Polttomurha ei tullut yllätyksenä Israelin viranomaisille. Haaretz-lehti kertoo, että kahden vuoden ajan Israelin poliisi on tutkinut sarjaa iskuja, joissa siirtokuntalaiset ovat polttaneet palestiinalaisten taloja pyrkimyksenään polttaa samalla talon asukkaat. Aikaisemmista murhayrityksistä asukkaat ovat selvinneet elossa vain onnella.

Israelilla on kansainvälisen oikeuden mukaan vastuu suojella miehityshallintonsa alaisuudessa elävää palestiinalaisväestöä. Israelin viranomaiset ja sotilaat kuitenkin suojelevat väkivaltaisia siirtokuntalaisia sekä fyysisesti että oikeudessa mahdollisilta laillisilta seurauksilta.

"Systemaattinen lakien toimeenpanon puute siirtokuntalaisten kohdalla ja tapausten tutkimatta jättäminen ovat johtaneet rankaisemattomuuden kulttuurin muodostumiseen myötävaikuttaen iskujen lisääntymiseen ja pahenemiseen", raportoi Al-Haq –järjestö.

Israelin viranomaiset suojelevat väkivaltaisia iskuja tekeviä siirtokuntalaisia

Israel miehittää palestiinalaisalueita kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja on siirtänyt yli puoli miljoonaa israelinjuutalaista Länsirannalle rakennettuihin siirtokuntiin, joita on yli 125. Lisäksi noin sadassa pienemmässä niin kutsutussa outpost-siirtokunnassa asuu ääriuskonnollisia israelinjuutalaisia. Israel ei ole vielä virallisesti tunnustanut näitä siirtokunniksi, mutta asukkaat vastaanottavat Israelin ministeriöiden avustuksia ja viranomaisten myöntämiä aseita.

Länsirannalla vallitsee apartheidiin rinnastettavissa oleva erottelujärjestelmä, joka asettaa palestiinalaiset Israelin sotaoikeuden ja sotilastuomioistuimen alaisiksi samalla, kun israelilaisiin siirtokuntalaisiin sovelletaan suojelua ja etuja turvaavaa Israelin siviililainsäädäntöä.

Israelin poliisi ja siviilioikeus ovat vastuussa lakien toimeenpanemisesta israelilaisten siirtokuntalaisten kohdalla. Viranomaiset kuitenkin katsovat siirtokuntalaisten tekemiä hyökkäyksiä läpi sormien. Israelilaisjärjestö Yesh Dinin tutkimusraportti toukokuulta 2015 kertoo, että 85,3 prosenttia siirtokuntalaisten väkivaltaa koskevista poliisitutkinnoista lopetetaan ilman syytteiden asettamista. Vain 1,9 prosenttia palestiinalaisten jättämistä, israelilaisten siviilien tekemistä hyökkäyksistä ovat johtaneet tuomioon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että miltei kaikissa sotilastuomioistuimen tapauksissa (99,74 prosenttia) palestiinalaisille langetetaan tuomio.

Vankilatuomiot ovat myös huomattavasti lyhyempiä israelilaisilla siviilioikeuden puitteissa kuin palestiinalaisia hallinnoivassa sotilastuomioistuimessa. Ihmisoikeusjärjestö Addameer raportoi tapauksesta, jossa vankien eriarvoisuus käy harvinaisen selväksi:

Vuonna 2011 israelilainen siirtokuntalainen, joka pahoinpiteli 11-vuotiaan palestiinalaislapsen kuoliaaksi, tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi yhdyskuntapalveluun. Samana päivänä 15-vuotiasta palestiinalaistyttöä syytettiin israelilaisen siirtokuntalaisen puukottamisyrityksestä. Hän sai kuuden ja puolen vuoden vankilatuomion.

Israelin armeija puolustaa siirtokuntalaisia hyökkäyksien aikana

Israelin armeija on usein paikan päällä siirtokuntalaisten hyökkäysten aikana. Se ei suojele palestiinalaisia ja kieltäytyy estämästä aseistautuneita siirtokuntalaisia hyökkäämästä heitä kohtaan. Hyökkäyksistä on internetissä ihmisoikeusjärjestöjen lataamaa videomateriaalia, jossa siirtokuntalaiset heittelevät kiviä, tuhoavat satoa tai ampuvat palestiinalaisia Israelin sotilaiden seistessä vieressä passiivisina sivustakatsojina.

Israelin sotilaiden ja siirtokuntalaisten aktiivisesta yhteistyöstä on useita esimerkkejä. Human Rights Watchin mukaan Israelin sotilaat ovat iskeneet palestiinalaisyhteisöjä vastaan, jotka ovat puolustaneet kotejaan ja vastustaneet siirtokuntalaisten väkivaltaa. Yesh Din on raportoinut tapauksista, joissa Israelin armeija auttaa karkottamaan kyläläiset mailtaan siirtokuntalaisten hyökätessä palestiinalaisyhteisöön.

Israelin armeija ja poliisi myös kohdistavat operaatioitaan hyökkäysten uhreja vastaan. Vuonna 2014 kolme israelilaista kidnappasi ja poltti elävältä 16-vuotiaan Muhammed Abu Khdeirin Itä-Jerusalemista. Syytetyt pidätettiin ja he tunnustivat teon, mutta heitä ei ole vielä tuomittu. Polttomurhan jälkeisissä mielenosoituksissa Israelin poliisi pidätti ja pahoinpiteli uhrin sukulaisia. Yksi pahoinpitelyistä päätyi videolle.

Duman kylän tuhopolton jälkeisellä viikolla Israelin armeija ja poliisi tekivät laajamittaisia yöllisiä operaatioita Dawabshen suvun koteihin. Asukkaat käskettiin ulos tunneiksi, kun sotilaat tutkivat kodit perusteellisesti ja kuulustelivat heitä. Kysymysten perusteella operaatioiden virallinen tarkoitus oli varmistaa ettei kylässä suunniteltu kostoiskuja israelilaiskohteisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että alkuviikosta Duman perheet olivat isännöineet yli sataa solidaarisuutta osoittavaa israelilaista vierasta ilman mitään ongelmia.

Rahoitusta hyökkääjille, ei korvauksia palestiinalaisuhreille

Israelin poliitikot ja media sekä kansainvälinen media toistavat, että hyökkäyksiin osallistuvat siirtokuntalaiset ovat vain kourallinen "rikkaruohoja" israelilaisessa yhteiskunnassa. Israelilaisen ajatuspajan Moladin mukaan nämä erillisiksi väitetyt väkivaltaiset iskut ovat kuitenkin osa suurempaa rakennetta ja suunnitellun politiikan seurausta. Moladin julkaisema raportti selvittää hintalappuiskujen tekijöiden rahoitusta ja näyttää, että toiminta on vahvasti valtion tukemien tahojen aikaansaamaa ja israelilaiset veromaksajat rahoittavat tietämättään väkivaltaisia hyökkäyksiä suorittavia siirtokuntalaisia.

"Israel ei tule lopettamaan miehitystä ilman ulkopuolista painostusta."

Palestiinalaisten hyökkäysten israelilaisuhrit saavat automaattisesti korvauksia Israelin valtiolta, israelilaisten hyökkäysten palestiinalaisuhrit eivät. Vaikka Dawabshen perheen polttomurha määriteltiin terrorismiksi, Israelin hallitus julisti, ettei perhe ole kelpoinen vastaanottamaan terrorismin uhrien korvauksia. Päätös sai Haaretz-lehden pitkäaikaisen toimittajan Bradley Burstonin muuttamaan kantaansa ja toteamaan Israelin rakentaman järjestelmän olevan apartheidia: "Kuuluin ennen niihin, jotka vierastivat apartheid-leiman lyömistä Israeliin (…) enää en kuulu heihin."

Israelin poliitikkojen puheet ja vihanlietsonta

Israelissa on parastaikaa valtion historian oikeistolaisin hallitus, jolla on erittäin tiiviit suhteet siirtokuntalaisiin. Monet hallituksen jäsenet torjuvat kahden valtion ratkaisun Israel-Palestiinan konfliktiin. Arabi- ja palestiinalaisvastaisuus on yleistä poliitikkojen kirjoituksissa ja puheissa.

Maaliskuun 2015 vaalien alla pääministeri Benjamin Netanyahu pelotteli oikeistolaisia äänestäjiään arabiäänestäjien suurilla määrillä ja lupasi, että palestiinalaisvaltiota ei synny, jos hän jatkaa pääministerinä. Silloinen ulkoministeri Avigdor Lieberman ehdotti, että Israelin pitäisi katkoa niiden palestiinalaisten päät, jotka eivät ole uskollisia Israelille ja että ainakin osa palestiinalaisista pitää pakkosiirtää Israelista. Toukokuussa 2015 Israelin puolustusministeri Moshe Yaalon lupasi tappaa lisää siviilejä Gazassa tai Libanonissa. Vuonna 2014 silloinen talousministeri, nykyinen opetusministeri Naftali Bennett kehotti liittämään suurimman osan Länsirannasta Israeliin. Vuonna 2013 hän sanoi, että on tappanut monia arabeja ja että siinä ei ole mitään vikaa.

Vuonna 2014 kansanedustaja Ayelet Shaked kirjoitti kansanmurhaan yllyttävän Facebook-päivityksen, jossa hän julisti koko palestiinalaisen kansan olevan Israelin vihollinen. Shaked peräänkuulutti palestiinalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaista tuhoamista. Hänen mukaansa palestiinalaisten taistelijoiden äidit ja heidän kotinsa on myös luettava sotilaskohteiksi, koska muuten niissä kasvatetaan "lisää pieniä käärmeitä". Kahdeksantoista tuntia myöhemmin Muhammad Abu-Khdeir kidnapattiin Itä-Jerusalemista ja poltettiin elävältä. Tänä vuonna Shakedista tuli Israelin oikeusministeri.

Duman kylän polttomurhan tuomitseminen kuulostaa ontolta näiden samojen poliitikkojen suussa. Aikaisempien hyökkäysten tuomitsemisella ei ole ollut vaikutusta, eivätkä siirtokuntalaiset ole edelleenkään vähentäneet hyökkäyksiä. Päinvastoin, OCHA ja palestiinalaislähteet raportoivat siirtokuntalaisten hyökkäysten, mukaan lukien tuhopolttojen, lisääntyneen rajusti viime viikkojen väkivallan kierteen aikana.

Vihapuhe rehottaa Israelissa, mutta kiihotuksesta kansanryhmää vastaan Facebookissa saavat vankeusrangaistuksia vain palestiinalaiset. Yhden gallupin mukaan hintalappuiskuja ei tuomita kovin laajalti israelilaisessa yhteiskunnassa: vain 28 prosenttia vastaajista tuomitsi ne. Israelin eduskunnassa Knessetissä on pidetty puheenvuoroja, joissa siirtokuntalaisia ja heille suotuja oikeuksia on kritisoitu. Tuolloin pääministeri Netanyahu on puolustanut siirtokuntalaisia raivokkaasti antaen ymmärtää, että siirtokuntalaiset ovat hänen mielestään kritiikin ja syytösten yläpuolella.

Tarkoitus vahvistaa miehitystä

Israelin hallituksen ja poliisin vahvemmat toimenpiteet muutaman väkivaltaisen siirtokuntalaisen pidättämiseksi luovat mielikuvan, että Israelin viranomaiset haluavat estää hyökkäykset palestiinalaisväestöä kohtaan. Ihmisoikeusjärjestöt kuitenkin painottavat, että aikaisemman kokemuksen perusteella näissä toimenpiteissä on ensisijaisesti kyse Israelin miehityspolitiikan julkisivun kiillottamista. Tavoitteena on, että julkinen kritiikki miehitystä ja siirtokuntalaisten hyökkäyksiä kohtaan hiipuisi.

Vuonna 2013 YK:n laatimassa tutkimusraportissa (kappale 107) todettiin, että Israelin viranomaiset tietävät, ketkä siirtokuntalaisista hyökkäyksiä tekevät ja että heidän annetaan jatkaa iskuja. Raportin mukaan palestiinalaisväestöön kohdistuu vakiintunutta ja järjestelmällistä syrjintää, kun kyse on väkivaltaan puuttumisesta. "Palestiinalaisiin ja heidän omaisuuteensa kohdistuvan väkivallan ja pelottelun perusteena on pyrkimys ajaa paikalliset asukkaat pois mailtaan ja mahdollistaa siirtokuntien laajentuminen."

Israel hyödyntää siirtokuntalaisten lisääntyneitä hyökkäyksiä räjähdysherkässä ilmapiirissä. Israel vastaa tilanteeseen turhautuneiden palestiinalaisten mielenosoituksiin ja israelilaisiin kohdistuneisiin hyökkäyksiin äärimmäisellä väkivallalla, kiristämällä kontrolliaan palestiinalaisista ja ilmoittamalla uusista siirtokuntien rakennusprojekteista.

Kansainvälisen yhteisön vastuu

Päätelmiä on kaksi: Ensinnäkin, Israelin siirtokuntalaisten palestiinalaissiviileihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset eivät tule päättymään, ennen kuin Israelin jatkama palestiinalaisalueiden miehitys ja apartheid-järjestelmä loppuvat. Toiseksi, Israel ei tule lopettamaan miehitystä ilman ulkopuolista painostusta. EU:ssa ja Yhdysvalloissa on pitkään esitetty tarvetta kovemmille toimenpiteille vastalauseena Israelin miehityspolitiikalle, kuten tiukempia matkustusrajoituksia tunnistetuille väkivaltaisille siirtokuntalaisille ja väkivaltaisiin hyökkäyksiin kannustaville tahoille.

Merkittävä ongelma tässä yhteydessä onkin, että rikolliset jäävät pimentoon. Lisäksi on muistettava, että siirtokuntalaisten hyökkäykset ovat vain osa suurempaa rikosta. EU ja Yhdysvallat tekevät monipuolista taloudellista, sotilaallista ja poliittista yhteistyötä Israelin kanssa. EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus takaa Israelille kaupalliset edut EU-maiden kanssa. EU myös päästää Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistetut tuotteet markkinoilleen. Al-Haq on arvioinut, että ilman kansainvälisiä kauppasuhteita siirtokuntien selviytyminen olisi uhattuna.

Länsimaat soveltavat Israeliin samaa logiikkaa kuin Israel siirtokuntalaishyökkääjien suhteen: ne tuomitsevat miehityspolitiikan, mutta jatkavat sen rahoittamista ja puolustamista tekemättä mitään konkreettista sen lopettamiseksi.

Kirjoittaja on ICAHD Finlandin hallituksen jäsen.