Näkökulmat

Onko demokratian edistämisellä sijaa kehitysyhteistyössä?

Demokratian edistäminen sekä vakauden tukeminen olisi demokratian mallimaa Suomelle luontevaa työtä, kirjoittaa Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala.
Vaalityötä Nepalissa. (Kuva: Julia Manzerova / cc 2.0)

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Demo ry:n kotisivuilla. Lue lisää täältä.

Kun puhutaan demokraattisesta päätöksenteosta ja paremmasta kansalaisyhteiskunnasta, puhutaan myös vapaudesta ja yhdenvertaisuudesta. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä onkin hyviä kokemuksia maailmalta demokratian tukemisesta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta.

Suomi ei kuitenkaan ole profiloitunut demokratian edistämisen kärkimaaksi. Kehitysyhteistyössämme on yleensä varottu ottamasta kantaa vastaanottajamaan poliittiseen järjestelmään. Ajatuksena on ollut esiintyä luotettavana ja neutraalina toimijana, joka tekee hyvää yhteistyötä vallanpitäjien kanssa, oli heillä demokraattista legitimiteettiä tai ei.

Sen sijaan niissä maissa, joissa on päätetty lähteä demokratian polulle, on tätä prosessia edistetty vahvistamalla niin sanottuja demokratiaa tukevia prosesseja. Tällainen pragmaattinen suhtautuminen on antanut Suomelle hyvät toimintamahdollisuudet myös niissä maissa, joissa demokratia on vain kaukainen haave ja tyrannia, harvainvalta sekä sorto ovat arkipäivää.

"Aito kansalaisyhteiskunta voi syntyä vain kansalaisten sivistystason noustessa ja maailmankuvan laajentuessa."

Demokratian edistäminen sekä vakauden tukeminen olisi demokratian mallimaa Suomelle luontevaa työtä. Demokratiatyö on kuitenkin näytellyt suhteellisen pientä roolia suomalaisessa kehityspolitiikassa. Usein kuuleekin väitteitä, joiden mukaan Suomi pönkittää diktaattoreiden ja korruptioherrojen asemaa toimimalla maissa, joissa demokratia on vain sorretun kansan kaukainen haave.

Pönkitetäänkö vääryydellä hallitsemista, kun kehitysyhteistyön resursseja kohdistetaan myös sellaisiin maihin, joiden johto toimii demokratiakehitystä vastaan? Tällainen väite on ymmärrettävä. Mutta on muistettava, mitä hyvää voidaan tehdä myös tällaisissa maissa. Suomi taistelee kehitysyhteistyön keinoin köyhyyttä, aliravitsemusta, ilmastonmuutosta ja ympäristön pilaantumista vastaan.

Kenen etua tämän työn lopettaminen demokraattisesti heikommissa maissa palvelee? Ei ainakaan tyranniasta kärsivien ihmisten etua. Ihmisten auttamisestahan kehitysyhteistyössä on kyse.

Demokratiaakin voi neutraali Suomi edistää omalla tavallaan. Meille sopivia keinoja eivät ole aseet ja kauppasaarrot, vaan koulutus ja sivistys. Koulutus on kaikkialla demokratian elinehto, koska aito kansalaisyhteiskunta voi syntyä vain kansalaisten sivistystason noustessa ja maailmankuvan laajentuessa.

Koulutuksen kärkimaalle sivistys onkin luonteva vientituote, jolle on kysyntää kaikkialla. Vastaanottajamaan tarpeisiin räätälöity koulutusvienti voisikin jatkossa olla huomattavasti merkittävämpi osa suomalaista kehitysyhteistyötä: sekä kehitysapuna annettu että ansaitsemistarkoituksessa myyty koulutus voisivat tulevaisuudessa olla asioita, joista Suomi tunnetaan.

Demokratian leviäminen yhä laajemmalle on tärkeä tavoite. Se ei kuitenkaan voi olla suomalaista kehitysyhteistyötä määrittävä linja: ihmisiä ei voi hylätä vain sen takia, että heitä hallitaan epädemokraattisesti. Kehitysyhteistyön on syytä jatkossakin rakentua ennen kaikkea ihmisten auttamisen ja ympäristön varjelemisen varaan, vastaanottajamaan ihmisten ja olosuhteiden tarpeisiin vastaten. Näin pääsemme auttamaan siellä, missä apua eniten tarvitaan.

Meidän on kuitenkin kehitettävä kykyämme istuttaa myös demokratian siemeniä maailmalle meille sopivalla tavalla eli koulutuksella.

Kirjoittaja on Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja ja Demon hallituksen varajäsen.

Näkökulma koulutus Demo ry

Lue myös

(Kuva: Edgardo W. Olivera / CC BY 2.0)

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.
(Kuva:
Andrew Writer
/
CC BY 2.0
)

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.
(Kuva: Lei Han / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.