Näkökulmat Kurdistan Iranissa, Irakissa ja Turkissa

Näkökulma: Erdogan haaveilee ottomaanivaltakunnan paluusta

Pahimmassa tapauksessa presidentin vallantavoittelu voi johdattaa Turkin seuraamaan Syyrian jalanjälkiä, kirjoittaa Ali Giray.
Sininen moskeija Istanbulissa. (Kuva: Roberto Moretti / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu Rauhan Puolesta -lehden numerossa 4/2015.

Turkkia 12 vuotta hallinnut islamilainen AK-puolue ja sen johtaja Recep Tayyip Erdogan on ajanut Turkin ylitsepääsemättömään kaaokseen. Turkissa tehtyjen iskujen verukkeella Erdogan aloitti valtavan sotilasoperaation. Kansainvälisesti sen kerrottiin suuntautuvan Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vastaan sekä Islamilaista valtiota Isisiä vastaan, joka hallitsee laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa. Todellisuudessa Isisiin kohdistuneet iskut ovat ainakin toistaiseksi olleet lähinnä kosmeettisia.

Tähän astihan Turkki on lähinnä tukenut Isisiä tai vähintäänkin katsonut sormien läpi järjestön toimintaa. Tuki Isisille näkyy selvästi Turkin katukuvassa. Ryhmittymän taistelijoille on osoitettu kokonaisia rakennuksia ja vapaita kulkuväyliä rajan ylitykseen. Kobanen kurdikaupungin valtausyrityksessä haavoittuneet terroristit sai tuoda rajan yli vapaasti, ja heitä hoidettiin kaikissa – myös yksityisissä – sairaaloissa. Haavoittuneita kurditaistelijoita ei puolestaan saanut tuoda rajan yli.

Aktiiviset ja erittäin laajat sotatoimet on aloitettu nimenomaan PKK:ta vastaan. Turkki irtisanoutui vuonna 2013 aloitetusta rauhanprosessista ja aloitti massiiviset pommitukset Irakissa sijaitseviin PKK:n leireihin ja lähikyliin sekä käynnisti sotilasoperaatiot Koillis-Turkin kurdialueella. Tällä hetkellä monessa suuressa kurdikaupungissa vallitsee täysimittainen sota tai poikkeustila. Joka päivä kuolee kymmeniä nuoria miehiä Turkin armeijan sekä poliisin palveluksessa, puhumattakaan kurditaistelijoista ja siviileistä.

"Näyttää siltä, että USA ja EU ovat valmiita jälleen kerran sulkemaan silmänsä Nato-maa Turkin toimilta."

Uuden sodan taustalla on viime parlamenttivaalien tulos. Vaaleissa kurdeja edustava HDP-puolue ylitti yllättäen 10 prosentin äänikynnyksen ja raivasi tiensä parlamenttiin. Näin ollen AKP ei voinut yksin muodostaa hallitusta. Erdoganin haave uuden mahtipontisen ottomaanivaltakunnan luomisesta ja hänestä sen sulttaanina sai kovan kolauksen. Ongelmana on se, ettei hän enää kolmen pääministerikauden jälkeen voinut toimia tehtävässä. Hänet valittiin Turkin presidentiksi, mutta presidentillä on maassa lähinnä muodollinen asema. Tästä syystä parlamenttienemmistö olisi ollut ehdottoman tärkeä, jotta perustuslain muutoksella olisi voitu raivata esteet hänen julistautumiseltaan uudeksi sulttaaniksi. Tämä takia maassa julistettiin uudet parlamenttivaalit pidettäväksi lokakuussa.

Synnytetyn sekasorron keskellä Erdogan toivoo ihmisten alkavan kaivata muutaman vuoden takaista Turkkia. Kaakkois-Turkin väkivaltaisuuksissa kuolevat turkkilaissotilaat sekä kurditaistelijat ja siviilit toimivat äärinationalismin kasvualustana ja lietsovat vihaa tavallisten kansalaisten keskuudessa. Kurdien HDP:n Erdogan suunnittelee syrjäyttävänsä syyttämällä sen kansanedustajia terrorismin avustamisesta. Jos HDP tuhotaan, kurdien enemmistölle ei jäisi vaaleissa omaa vaihtoehtoa, ja AKP:n absoluuttinen enemmistö parlamenttiin olisi helpommin saavutettavissa.

Kaakkois-Turkin tapahtumat eivät valitettavasti juurikaan ylitä uutiskynnystä länsimaissa. Kuvat kurdikaupunkien kärsimistä tuhoista ja siviiliuhreista eivät välity uutislähetyksiin. Näyttää siltä, että USA ja EU ovat valmiita jälleen kerran sulkemaan silmänsä Nato-maa Turkin toimilta. Paluuta entiseen ei kuitenkaan ole, vaikka Erdogan laittaisi kaikki HDP:n kansanedustajat vankilaan ja lakkauttaisi puolueen, sillä Turkissa on yli 25 miljoonaa kurdia, jotka ovat jo 90-luvulla kokeneet kaiken mahdollisen pahuuden. Pahimmassa tapauksessa Erdoganin vallantavoittelu voi johdattaa Turkin seuraamaan Syyrian jalanjälkiä.

Kirjoittaja on joensuulainen tulkki.

NäkökulmaKurdistan Iranissa, Irakissa ja Turkissa vähemmistöpolitiikkapolitiikkademokratiakonflikti Turkki Rauhan PuolestaSuomen Rauhanpuolustajat

Lue myös

(Kuva: IPS Inter Press Service)
(Kuva: faruk / Flickr.com / cc 2.0)

Näkökulma: Turkki kaaoksessa itsemurhaiskujen jälkeen

Uutisointi Turkin tapahtumista ja kurdeista on ollut Suomessa uskomattoman välinpitämätöntä, kirjoittaa Juha Tuovinen.
(Kuva: Stefan Jürgensen / cc 2.0)

Turkin sissijahti piinaa Irakin kurdeja

Ilmaiskut osuvat usein siviileihin Qandilin vuorilla. Moni on lähtenyt kotiseuduiltaan.