Näkökulmat

Näkökulma: Beninin laiton bensa

Beninin haurastuneessa valtiossa kaupataan polttoainetta merirosvotyyliin, kirjoittaa Sabine Cessou.
Kpayo-kauppa Beninissä. (Kuva: Shubert Ciencia / CC BY 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Le Monde diplomatique -lehden numerossa 1/2016.

Helmikuussa lopussa pidetään presidentinvaalit. Benin kuuluu demokratian edelläkävijöihin Afrikassa. Vaikka edustuksellisuus ja hallinnonvaihdokset ovatkin muodostuneet jo perinteeksi tässä Nigerian pienessä naapurimaassa, taloudessa ei tunneta minkäänlaista sääntelyä. Haurastuneen valtion vertauskuvaksi sopii suuren luokan bensiinisalakauppa.

Isot koripullolamput hehkuvat vihreää valoaan Porto-Novon ja Cotonoun kaduilla. Beninin kaksoiskeskus sijaitsee Guineanlahden rannalla. Muutaman sadan tuhannen asukkaan virallisessa pääkaupungissa Porto-Novossa istuu maan parlamentti. Siitä alle 25 kilometrin päässä miljoonakaupunki Cotonoussa ovat hallitus ja useimmat valtionvirastot sekä finanssialan, kaupan ja teollisuuden pääkallopaikat. Kaupunkien katuvarsissa ja niiden välisen tien poskessa puisille myyntipöydille viritellyt neonvalot kertovat kojuista, jotka myyvät kpayoa, naapurivaltio Nigeriasta salakuljetettua polttoainetta. Yhden kansankielen, gun-gben, sanastossa kpayo tarkoittaa samaa kuin "korvike".

Tuhansien ihmisten ainoa tapa ansaita rahaa on käydä laitonta bensakauppaa 770 kilometrin pituisella rajalla. Se erottaa kymmenen miljoonan asukkaan pikkuvaltion Beninin jättimäisestä, 177 miljoonan kansalaisen itänaapuristaan Nigeriasta.

Veljeksistä Achille on 21 ja Marcel 17 vuotta. He pitävät myyntipistettä bulevardin varrella lähellä Dantokpan toria, joka 20 hehtaareineen on Cotonoun suurimpia aukioita. Puutarhaletkun ja muovisuppiloiden kanssa he kaatavat varovasti hiilivetyseosta, jonka haitallisille kaasuille he altistuvat työskennellessään ilman hengityssuojaimia. Kuparinhohtoinen neste virtaa hitaasti keltaisista tynnyreistä lasisiin nassakoihin tai viinapulloihin.

Isoveli jätti opiskelut lukion jälkeen. Viimeisiä luokkiaan käyvä pikkuveli tulee töihin suoraan koulusta. Perheeseen kuuluvat myös kaksi muuta sisarusta ja sairaanhoitajaäiti heidän yksinhuoltajanaan.

"Omaisia täytyy auttaa, eikä päästötodistuksilla tee mitään", Achille selittää. "Ilman suhteita täällä ei saa työpaikkaa."

Nuorukaiset myyvät tuhannesta puoleentoistatuhanteen litraa viikossa. Sillä saa sievoiset 150–200 euron tulot. Virkahenkilön vähimmäispalkka maassa on 60 euroa kuukaudessa. Kuten muutkin arviolta 200 000 kpayo-kauppiasta, veljekset hyväksyvät liiketoiminnan riskit.

Ensinnäkin hinnat vaihtelevat rajusti. Touko–elokuussa 2015 ne lähes kaksinkertaistuivat: polttoaineesta joutui lopulta maksamaan 650 CFA-frangia eli noin yhden euron. Kallistumisen syynä pidetään Nigerian valtion velkaantumista öljy-yhtiöille ja maassa maaliskuussa 2015 pidettyjen presidentinvaalien epäselvyyksiä.1 Kpayo ei enää pystynyt kilpailemaan laillisen bensiinin kanssa. Legitiimiä likvidiä tuo puolenkymmentä firmaa ostettavaksi huoltoasemilta 570 CFA-frangin litrahinnalla. Pimeää bensaa kuitenkin liikkui, vaikkei sillä kyennytkään enää tekemään voittoa.

Harmaa markkina on vahva: esimerkiksi Togoon, Ghanaan tai Norsunluurannikkoon verrattuna Beninissä on kovin löyhä virallinen tankkauspisteverkosto 350 bensa-asemineen. Melkein 80 prosenttia maassa kulutetuista raakaöljyperäisistä polttoaineista on trokattua, arvioi Afrikan kehityspankki BAD.2 Kpayo kävi taas huokeammaksi syyskuussa: se asettui jälleen 300–350 CFA-frangiin eli puoleen euroon litralta. Luvalliselta pumpulta ostavat pulittavat kolmanneksen tai jopa 40 prosenttia enemmän.

Nigeria on maailman yhdenneksitoista suurin öljyntuottaja, mutta vasta 152. sijalla mitattuna HDI:llä eli YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä. Se on kilpaillut Etelä-Afrikan tasavallan kanssa koko maanosan talousveturin asemasta. Samaan aikaan maan väestö kituuttaa maailman köyhimpien tasolla. Nigerian hallitus yritti 2012 leikata bensiinin hintaa alhaisena pitäviä tukiaisia siinä kuitenkaan kunnolla onnistumatta. Aina kun polttoaine kallistuu, Afrikan suurimmassa kaupungissa, parinkymmenen miljoonan asukkaan talouspääkaupunki Lagosissa puhkeaa väkivaltaisia mellakoita.3 Jakelukin katkeilee, jos öljy-yhtiöt mielivät painostaa vallanpitäjiä, kuten kävi viime toukokuussa. Korvikkeen hinta vaihtelee herkästi valtataistelujen mukaan.

Kpayo-kaupan vuotuinen arvo on 122 miljoonaa euroa. Valtio menettää pimeän polttoaineen suosion takia 30 miljoonaa veroeuroa vuodessa.4 Beninin talous perustuu puuvilla- ja maataloustuotantoon, joka vastaa 36 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös tukku- ja vähittäiskauppa (18 prosenttia) sekä kuljetus (11 prosenttia) muodostavat huomattavat osuudet BKT:stä ja ovat kaiken lisäksi vahvasti nigerialaisittain värittyneitä elinkeinoelämän alueita. Itse asiassa Cotonoun satama toimii vain 120 kilometrin päässä sijaitsevan Lagosin rinnakkaisporttina valtamerelle.

Toisekseen korvikemyyjiä uhkaa jopa kuolemanvaara. Lokakuun viimeisenä päivänä 2015 syttyi tulipalo Dantokpan torin laidalla sen jälkeen, kun poliisi oli ajanut takaa yhtä kpayo-lastia kuljettanutta kuorma-autoa. Millä hetkellä tahansa teitten ja katujen salabensapilttuut voivat leimahtaa liekkeihin, jos auton tai moottoripyörän kuljettaja ei malta kääntää avainta virtalukossa ennen tankkaamista. Ei tarvita kuin tippa menovettä sytytystulpalle, ja kaikki roihuaa.

"Lääkärimme joutuvat ensiavussa hoitamaan vähäisin voimavaroin karmeita haavoja ja kolmannen asteen palovammoja", kertoo entinen terveysministeri Kessile Sare Tchala.

"Tätä kaupustelua ei saa kuriin"

Piraattibensiinin jälleenmyyjät palvelevat asiakkaitaan yöt kaiket. Joskus tiskin takana seisoo hyvin nuoria lapsia, toisinaan äitejä vauvat kantoliinassa. Asiakkaista valtaosa liikkuu moottoripyörillä, joiden kyydissä keikkuu toisinaan viisikin henkilöä. Julkisen liikenteen loistaessa poissaolollaan Cotonoun halvin liikkumistapa ovat kaksipyöräiset prätkätaksit: kaupungissa sukkuloi suunnilleen 150 000 zemidjania. Ne edustavat toista muunnelmaa beniniläisestä epämuodollisesta ekonomiasta. Näiden ajopelien ja niiden polttomoottorien vaatiman voimanlähteen varaan muodostuvasta varjotaloudesta voi löytää muuten mahdottomuudelta tuntuvia tilaisuuksia työpaikkaan ja toimeentuloon.

Niin kuin koko Länsi-Afrikassa myös Beninissä nuorisotyöttömyysaste keikkuu korkeissa lukemissa. Maan 25–34-vuotiaista 60 prosenttia on vailla työtä. Nopea väestönkasvu tuottaa joka vuosi kaupunkien työmarkkinoille entistä suuremman joukon hakemaan avoimia paikkoja. Toinen samaan suuntaan vaikuttava tekijä on maaltapako: lähes 40 prosenttia maaseudulla asuvista elää köyhyysrajan alapuolella, kun kaupunkilaisista yhtä kurjassa asemassa on vajaa kolmannes. Cotonoun väkiluku onkin nelinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa: nyt maatilkulle, joka kattaa hädin tuskin 0,7 prosenttia Beninin pinta-alasta, on sulloutunut jo kuudesosa koko maan väestöstä.5

"Asujaimiston liikkeet muistuttavat hengitystä", kuvailee pormestari Nicéphore Soglo (s. 1935), joka toimi Beninin presidenttinä 90-luvulla. "Cotonoussa on öisin miljoona asukasta, mutta väkimäärä kaksin- tai jopa kolminkertaistuu päivisin, kun tänne tullaan töihin ja asioimaan aina Nigeriasta sakka. Iltaisin kaupunki tyhjenee, kun ihmiset lähtevät yöpymään Porto Novon tai vähän lähempänä 38 kilometrin päässä olevan Ouidahin nukkumalähiöihin."

Cotonoun vuorokausirytmiin kuuluu päivällä kello yhdestätoista kolmeen kestävä vitkaan etenemisen vaihe. Taajaan käytettävää termiä go-slow hyödynnettiin alun perin Lagosin pullonkauloista. Moottoripyörätaksiliikennettä on yritetty järjestellä sujuvaksi. Ranskalainen kehitystoimisto AFD tukikin yhtä ajokaluston uudistamisohjelmaa, jossa pyrittiin saamaan liikkeelle vähemmän saastuttavia menopelejä. Mitään luottoa tai rahoitusta ei kuitenkaan tarjottu kuljettajille, jotka eivät kykene hankkimaan uutta pyörää. Korvikekaupasta pormestarilla ei ole kuin suhteellisen alistunutta sanottavaa:

"Nigerian läheisyys vaikeuttaa epävirallisen kaupan hallinnointia. Seudullisen poliittisen suunnittelun puutteessa emme pysty tepsivään ratkaisuun."

Salakuljetetun bensiinin tukkureiden joukossa on bisnesmaailman ja poliittisen elämän mukavasti pärjääviä merkkihenkilöitä, joilla on varaa ostaa suuria määriä kpayoa varastoon. Sitten he välittävät ainetta kojuille jälleenmyyntiin huolehtimalla toki omasta voittomarginaalistaan. Tietyissä kohdissa rajaa tulli asettaa jokaiselle viidenkymmenen litran pimeälle tynnyrille vaatimattoman 100 CFA-frangin eli noin 15 sentin veroluonteisen maksun, joka päätyy saman tien rahan perineen omaan taskuun. Näin tullivirkailijat huolehtivat lisäansioistaan, siinä missä laillisen bensiinin taksa määräytyy ja rakentuu toisin. Sen hinnasta neljännes on veroa.

Benin hahmottaa itsensä mallimaaksi. Ranskan siirtomaa-ajan (1900–1958) alusta pitäen ja erityisesti maailmansotien välisenä aikana siitä intoiltiin ontuvasti "Afrikan latinalaiskorttelina", minkä oli määrä tehdä oikeutta koulutustason nousulle ja vahvistuvalle kirjalliselle kulttuurille. Vanha maine huipentui 1990, kun Benin järjesti maanosan ensimmäiset vapaat vaalit.

Hallituksen kaikki yritykset suitsia kpayo-kauppaa ovat kuitenkin epäonnistuneet kiusallisesti. Päättäjät vaihtuvat vinhaa vauhtia. Kansanvaltaisen julkisivun taakse kätkeytyy heikko valtio, josta ei ole uudistamaan maan polttoainetoimitusjärjestelmää. Sèmè-Kpodjin kunnassa Porto-Novon lähellä nähtiin tammikuussa 2013 yhteenottoja, kun poliisi takavarikoi laittoman polttonesteen varastoja. Kpayo-jälleenmyyjät olivat kidnapanneet yhden poliisin, pahoinpidelleet tämän vaimon ja vastustaneet väkivaltaisesti armeijaa, joka oli tullut hätiin. Upseerit joutuivat hälyttämään lisäjoukkoja saadakseen hurjistuneina barrikadeille kiivenneet öljyjalostekaupustelijat kuriin. Huhtikuussa 2006 virkaansa valitun presidentti Thomas Boni Yayin (s. 1951) hallinto on nostanut kätensä pystyyn. Se sallii alueellaan avoimesti rehottavan suuren mittaluokan salakaupan.

"Kpayo paljastaa hyvin todelliset maan tavat", beniniläispoliitikko Gilles Olakounlé Yabi summaa. Hän on perustanut Senegalin Dakarissa toimivan riippumattoman ajatuspajan nimeltä West African Citizen Think Tank.

"Piratismi kuvastaa sidosta Nigeriaan ja epävirallisen sektorin osuutta talouselämästä, mutta myös valtionhallinnon ongelmia demokratiassa."

Naapurimaa Togossa hallitsevan klaanin petollinen sotilasdiktatuuri on onnistunut lakkauttamaan korvikebensiinibisneksen. Kauppa ei lähtenyt käsistä niin kuin Beninissä, jossa valtiolla ei ole aineellisia voimavaroja eikä tosiasiallista määräysvaltaa.

"Tätä kauppaa on kerta kaikkiaan mahdotonta saada kuriin. Kuka haluaa asettua vastustamaan toimialasta suoraan riippuvia tuhansia ihmisiä? Minun mielestäni ongelman ytimessä on paikallisen demokraattisen järjestelmän rajoittuminen vaalien pitämiseen. Muuten meno on mitä hillittömintä, eikä toiminnassa ole tietoakaan yleisestä edusta."

Korvikebensaa myydään ja ostetaan, koska kaikki saavat siitä jotain. Merirosvokauppa toimii varaventtiilinä. Jos pimeät markkinat kyseenalaistettaisiin, poliittinen ja yhteiskunnallinen vakaus alkaisi huojua Beninissä, joka monen muun afrikkalaisen maan tapaan mittailee epäsuhtaa geotaloudellisten rajoitustensa ja kansainvälisten rahoittajien vaatiman "hyvän hallinnan" välillä.

Yksityiset ja yleiset pyyteet

Varjo- tai kaksoistalouden pohjimmaisiin syihin kuuluu myös tietty käsitys yhteiskunnallisesta elämästä.

"Rikastumista keinolla millä tahansa pidetään laajasti hyväksyttynä", toteaa yksi nimeään varjeleva liikemies.

Muutaman viime vuoden aikana lehtien etusivut ovat täyttyneet skandaaleista. Niistä viimeisimmässä Alankomaista vesihuoltotarkoituksiin saatua kehitysapurahaa oli ohjautunut vääriin käsiin peräti neljä miljoonaa euroa. Korruptio on alkanut hiljattain kukoistaa siinä määrin, ettei kiireellisimpiä hankkeita saada kerta kaikkiaan edes alkuun.

Jokainen haluaa ehdottomasti siivuttaa omat "välityspalkkionsa", ennen kuin panee tikkua ristiin. Cotonoun uudesta kansainvälisestä lentokentästä ilmoitettiin juhlallisesti jo kymmenen vuotta sitten, mutta sitä ei ole saatu rakennetuksi. Niinpä kaupunkialueella sijaitseva nykyinen kenttä jatkaa varsinaisena riskipesäkkeenä. Rannikonsuuntainen tie – "Persikkareitti" – odottaa yhä päällystämistään, eikä Porto-Novon liikennesumissa helpottavaa siltaa ole ehditty pystyttää paikoilleen.

"Kpayo-demokratia."6 Tätä halventavaa nimitystä Yabi käyttää Beninin systeemistä, todellisen kansanvallan korvikkeesta. Koska julkisia toimia ei ole beniniläisessä arjessa saatu kunnolla erotetuksi epävirallisesta tai harmaasta taloudesta, virkahenkilöitten toimenkuva sekoittuu oman edun ajamiseen. Yhteiskunnan kaikkia tasoja leimaava vääristymä kannustaa kiertämään sääntöjä ja etsimään välitöntä omakohtaista voittoa. Syytesuojan kaltaisen rankaisemattomuuden oloissa valtiolla ei ole enää minkäänlaista arvo- eikä käskyvaltaa.

"Korvikebensaa myydään ja ostetaan, koska kaikki saavat siitä jotain. Merirosvokauppa toimii varaventtiilinä."

Bonilla on pankkiiritausta. Kun presidentti nimitti kesäkuussa 2015 pääministeriksi pariisilaissyntyisen Lionel Zinsoun (s. 1954), hän luonnehti tätä toiminnan mieheksi. Niin ikään pankinjohtajana kannuksensa hankkinut Zinsou onkin nostattanut toiveita kaupunkilaisnuorissa. He arvelevat hänen pystyvän tarjoamaan heille muitakin tulevaisuudennäkymiä kuin prätkän tankattuna täyteen piraattibensaa. Vaan epäillähän tuota sopii, niin ahdas on pääministerin liikkumavara. Tällä haavaa Benin sinnittelee päivästä päivään korvikkeen voimin.

  1. Ks. Pierre Rimbert, Pétrole et paranoïa. Le Monde diplomatique 4/15.
  2. Daniel Ndoye, Baisse des cours du pétrole. L’occasion d’en finir avec la contrebande d’essence au Bénin? Banque africaine de développement. 22.12.2014.
  3. Ks. Jean-Christophe Servant, Au Nigeria, le pétrole de la colère. Le Monde diplomatique 4/06.
  4. Henri Doutetien, Et si nous osions formaliser le kpayo? La croix de Bénin. 17.04.2012.
  5. Tunnusluvuista vrt. Beniniä käsittelevä luku raportissa Perspectives économiques en Afrique. Banque africaine de développement, OECD & UNDP, Abidjan 2015.
  6. Gilles Yabi, L’Afrique n’a pas besoin de démocratie kpayo. Géopolitique africaine. No. 53–54, 2015.

Näkökulma energiatyö Benin Le Monde diplomatique

Lue myös

(Kuva: Edgardo W. Olivera / CC BY 2.0)

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
(Kuva: Andrew Writer / Flickr.com / CC BY 2.0)

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.
(Kuva: Lei Han / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.