Näkökulmat

Länsi-Saharan kulttuuriministeri: EU:lla avaimet konfliktin ratkaisuun

Euroopan pitäisi antaa Länsi-Saharalle humanitaarisen avun lisäksi myös poliittista tukea, sanoo Suomessa vieraillut Länsi-Saharan kulttuuriministeri Khadija Hamdi.
Kansainvälisen solidaarisuustyön vieraana Suomessa vieraillut Länsi-Saharan kulttuuriministeri Khadija Hamdi uskoo yhä itsenäisyyteen. (Kuva: Teija Laakso / cc 2.0)

EU:n pitäisi ajaa oikeudenmukaista ratkaisua Länsi-Saharan konfliktiin. Hyvistä suhteista tulevaisuuden itsenäiseen Länsi-Saharaan hyötyisi myös unioni itse, sanoo maan kulttuuriministeri Khadija Hamdi.

"EU:n positiivisempi rooli voisi auttaa taloudellisten sopimusten solmimista Länsi-Saharan kanssa, olivat sitten kyseessä kalastus, fosfaatit tai muut mineraalit", Suomessa tällä viikolla vieraileva Hamdi sanoo.

Tällä hetkellä EU neuvottelee Atlantin kalavaroista Länsi-Saharaa miehittävän Marokon kanssa. Torstaina on määrä jatkaa neuvotteluja sopimuksesta, joka antaisi EU:lle oikeuden kalastaa todennäköisesti myös Länsi-Saharan vesillä, vaikka alue ei Marokolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuulu.

Aiemman sopimuksen pidennys äänestettiin EU:ssa kumoon vuoden 2011 lopulla.

Hamdi toivoo EU:lta länsisaharalaisten toiveiden kunnioittamista ja muistuttaa yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta: kalavarat eivät kuulu marokkolaisille.

"Olemme rikas kansa, mutta silti köyhiä, koska meillä ei ole oikeuksia hyödyntää rikkauksiamme. Koko Atlantin parhaat kalat ovat Länsi-Saharassa, mutta sitä kalaa me emme itse syö."

Apu toimii, politiikka ei

Marokon vuodesta 1975 asti miehittämää, luonnonvaroiltaan vaurasta Länsi-Saharaa pidetään yhtenä maailman viimeisistä siirtomaista. Mikään maa ei ole tunnustanut Marokon oikeutta alueeseen. Esimerkiksi Euroopan maista yksikään ei ole tunnustanut myöskään Länsi-Saharan itsenäisyyttä, 80 muuta maata kyllä.

Hamdin mukaan avaimet konfliktin ratkaisuun ovat EU:lla, jolta hän toivoo Länsi-Saharan itsenäisyyden tunnustamista. EU:n ja Marokon väliset laittomuudet vain siirtävät hänen mukaansa konfliktin ratkaisua, mutta toisaalta EU:n ja Länsi-Saharan suhteille on myös myönteinen pohja: Euroopan maat ovat antaneet Länsi-Saharalle jo vuosia muun muassa humanitaarista apua.

"Lapsemme ovat hyötyneet koulutuksesta, sanitaatiosta ja ruokaturvasta. Se, mikä laahaa jäljessä, on poliittinen puoli, ja siinä pitäisi päästä eteenpäin."

Ruotsista mallia

Maailmalla Länsi-Saharan ja Marokon konfliktiin ei povata nopeaa ratkaisua. Hamdi on kuitenkin tyytyväinen siihen, että tietoisuus Länsi-Saharan ongelmista näyttää viime aikoina lisääntyneen Euroopassa.

Esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien ulkoasiain valiokunta ehdotti viime vuoden lopulla Länsi-Saharan tunnustamista. Myös osa ruotsalaisista kauppaketjuista on lopettanut marokkolaisiksi merkittyjen Länsi-Saharasta tuotujen tuotteiden tuonnin.

"Toivoisin, että Ruotsin parlamentin päätös kaikuisi niin, että se vaikuttaisi myös muuhun Eurooppaan, etenkin Pohjois-Euroopan valtioihin", Hamdi sanoo.

Esitys kaatui Ruotsissa, mutta Hamdi uskoo, että Länsi-Saharan alkuperäisasukkaiden sahrawien oma vastarinta sekä kansainvälisen yhteisön solidaarisuus tuottavat lopulta tuloksia.

"On totta kai paljon erilaisia analyyseja, joiden mukaan minkäänlaista ratkaisua ei ole näköpiirissä. Sahrawit kuitenkin näkevät tilanteen täysin päin vastoin."

NäkökulmaSuomen kehityspolitiikkaLänsi-Saharan miehitys EUkonflikti Länsi-SaharaMarokko Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

38 vuotta konfliktia

  • Kansainvälinen tuomioistuin torjui vuonna 1975 Marokon ja Mauritanian aluevaatimukset Länsi-Saharasta, joka on Espanjan entinen siirtomaa. Tuomioistuin tunnusti alueen alkuperäisasukkaiden sahrawien oikeuden itsehallintoon.
  • Marokko ja Mauritania miehittivät Länsi-Saharan vuonna 1975, ja vuodesta 1979 Marokko on miehittänyt aluetta yksin. Itsenäisyysliike Polisario taisteli Marokkoa vastaan vuoteen 1991 asti.
  • Osassa Länsi-Saharaa valtaa pitää itsenäisyysliike Polisario, osassa taas Marokko. Iso osa kansasta elää Algerian puolella pakolaisleireillä.
  • Järjestöt ovat kritisoineet Länsi-Saharan ihmisoikeustilannetta. Marokko muun muassa rajoittaa puolueiden ja järjestöjen perustamista ja tukahduttaa mielenosoituksia väkivalloin. Länsisaharalaisten on vaikea myöskään hyötyä alueensa rikkaista luonnonvaroista.

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.