Näkökulmat

Lähi-itä liipasimella

Arabikevään uusin vaihe saattaa johtaa yhteenottojen lisääntymiseen vuosina 2014 ja 2015, ennustavat Bruno Jäntti ja Ilan Pappé.
(Kuva: Justin Jensen / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu aiemmin Le Monde diplomatique -lehden numerossa 2/2014. Tilaa lehti täältä.

Amnesty International julkaisi 27.2.2014 raportin nimeltä Trigger-happy: Israel's use of excessive force in the West Bank. Raportti käsittelee Israelin joukkojen tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia miehitetyillä palestiinalaisalueilla vuoden 2011 tammikuun jälkeen. Amnesty kehottaa raportissaan kansainvälistä yhteisöä jäädyttämään kaiken aseviennin Israeliin.

Vuoden 2014 aikana Israelin rajoilla on nähty toistaiseksi vain vähän yhteenottoja — kuitenkin riittävästi muistuttamaan siitä, että Israelin rajaseuduilla puhkeaa edelleen levottomuuksia. Israel käyttää aina silloin tällöin valtavaa tulivoimaansa Gazaa tai Libanonia vastaan ja Israeliin ammutaan pienikokoisia raketteja. Israelin viranomaisten kielenkäyttö kehittyy hälyttävään suuntaan. Israelin armeijan kenraalimajuri Gadi Eizenkot esitti vuonna 2008, että Israelin tulee "käyttää kohtuutonta voimaa" libanonilaisia kaupunkeja vastaan ja "aiheuttaa valtavaa vahinkoa ja tuhoa". (1)

"Israelin hyökkäystä Irania vastaan ei myöskään tule jättää kokonaan pois laskuista."

Israelin kansallisen turvallisuusneuvoston entinen johtaja Giora Eiland on vuorostaan vaatinut, että Israelin tulisi hyökätä koko Libanonia, erityisesti Libanonin siviiliväestöä, vastaan. Eilandin mukaan Israelin ei tule pyrkiä Hezbollahin kukistamiseen, vaan pikemminkin "tuhota koteja ja infrastruktuuria", ja että Israelin tulisi aiheuttaa "kärsimystä sadoilletuhansille ihmisille". (2)

Israel on uhannut Gazaa samansuuntaisin äänenpainoin. Israelin korkea-arvoisten viranomaisten vastaavanlaisten lausuntojen suuren määrän perusteella on syytä olettaa, että tämä suuntaus on Israelin asevoimien ja poliittisen johdon parissa yleinen.

Arabikevään uusin vaihe saattaa johtaa yhteenottojen lisääntymiseen vuosina 2014 ja 2015. Syyrian, Libanonin tai Egyptin konflikteista syntyneiden aseellisten ryhmittymien ilmaantumisesta Israelin rajaseuduille voi seurata erillisiä selkkauksia.

Mikään näistä skenaarioista ei vaarantaisi Israelia. Näkymät ovat vaarallisia toisesta syystä: Israel saattaa käyttää niitä tekosyynä pannakseen täytäntöön lukuisat sotaisat uhkauksensa. Israelin viimevuotiset hyökkäykset väitettyjä Syyriasta Libanoniin kulkevia kuljetussaattueita vastaan ovat osoitus Israelin sotilasviranomaisten vallitsevasta ajattelutavasta: tämä on sopiva hetki armeijalle — joka ei ole vuosikymmeniin käynyt varsinaista sotaa — käyttää sotilaallista voimaa lopullisen ratkaisun luomiseksi

Millaiset tulevaisuudennäkymät ovat mahdollisia?

Israel voi hyökätä Libanoniin tai Gazaan. Israelin hyökkäystä Irania vastaan ei myöskään tule jättää kokonaan pois laskuista.

Alati aggressiivisemmaksi muuttuva Israelin politiikka saattaa edelleen radikalisoitua sen seurauksena, että yleinen mielipide maailmalla ei hyväksy Israelin toimia ja vaatimus perustavanlaatuisesta muutoksesta sen politiikkaan kasvaa.

Todennäköisesti Israel toimii vielä julmemmin kansainvälisen painostuksen kasvaessa kuten Etelä-Afrikka apartheidin aikana. Israel onkin alkanut joutua kansainväliseen painostukseen selvemmin kuin koskaan aiemmin, mikä vahvistaa Israelin päättäjien halua turvautua sotilaalliseen voimankäyttöön. Tällä pyritään myös vahvistamaan Israelin "pelotekykyä", kuten israelilaispoliitikot asiansa usein muotoilevat.

Israelin uudella sotilaallisella hyökkäyksellä miehitettyjä palestiinalaisalueita, Libanonia, Syyriaa tai Egyptiä vastaan olisi tuhoisia seurauksia. Uusi hyökkäys myös pitkittäisi ja hankaloittaisi entisestään jatkuvia väkivaltaisuuksia ruokkivan Israel/Palestiina-konfliktin ratkaisua.

Sen lisäksi, että Yhdysvallat aseistaa kaikkia liittolaisikseen katsomiaan toimijoita Lähi-idässä, myös Israelin oma sotilaallinen strategia auttaa selittämään, että miksi Lähi-itä on maailman militarisoiduin alue. (3) Vaikka Lähi-idän alueella on vain alle kymmenys maailman valtioista, Global Militarization Indexissä maailman kymmenen militarisoiduimman valtion joukossa on yhteensä viisi Lähi-idän maata. Tutkimuksessa Israel poikkeuksetta listataan maailman militarisoiduimmaksi valtioksi.

Kansainvälinen yhteisö voi halutessaan vahvistaa kansainvälisten instituutioiden ja kansainvälisen oikeuden asemaa alueella ja näin ehkäistä uusien sotien syttymistä.

Ydinaseettoman alueen perustamisen Lähi-itään tulisi olla kansainvälisen yhteisön erityisen akuutti tavoite, sillä Israel on painostettava mukaan hankkeeseen. Israel on Lähi-idän ainoa valtio, joka ei tue tätä Helsingin konferenssina tunnettua aloitetta.

Israel/Palestiina-konflikti on paitsi räikeä ihmisoikeusongelma ja toisen maailmansodan jälkeisen ajan pisin edelleen jatkuva sotilaallinen miehitys, myös pysyvä jännitteiden aiheuttaja koko Lähi-idän alueella.

YK on vuosikymmenten ajan vahvistanut, että palestiinalaisille kuuluu itsemääräämisoikeus, mutta tästä huolimatta Israel on sotilasmiehityksellään estänyt tämän oikeuden toteutumisen. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen takaaminen on kansainvälisen yhteisön ensisijainen tehtävä.

1) "Israel warns Hezbollah war would invite destruction", Reuters, 3 October 2009.

2) Horowitz, Ratner & Weiss, The Goldstone Re - port: The Legacy of the Landmark Investigation of the Gaza Conflict (PDF), 25 September 2009.

3) Saksalaisen Bonn International Center for Conversion -tutkimusinstituutin laatima Global Militarization Index.

Näkökulma politiikkakonflikti IsraelPalestiina Le Monde diplomatique

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.