Jemen ja "terrorisminvastainen sota " | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Jemen ja "terrorisminvastainen sota "

Kaukainen Jemen nousi äskettäin uutisotsikoihin, kun maassa siepatut suomalaiset pääsivät vapaiksi. Hannu Reime paneutuu kolumnissaan Jemenin historiaan.


Pitkästä panttivankeudesta Jemenissä vapautunut suomalainen Kalevan pariskunta kertoi tiedotustilaisuudessaan aikaisemmin tässä kuussa, että heitä oli kohdeltu hyvin. He söivät samaa ruokaa ja joivat samaa vettä kuin vartijansakin ja nukkuivat näiden kanssa samanlaisissa oloissa. Pariskunnan kirjoittaman yhteisen tiedotteen ensimmäinen varsinainen asiakohta oli muistutus siitä, että "Jemen on yksi maailman köyhimmistä maista, ja olosuhteet ovat siellä erilaiset kuin Suomessa."

Vapaudenriisto on vakava rikos, vaikka sen uhreja pidettäisiin viiden tähden hotellissa. Atte ja Leila Kalevan huomautus oli kuitenkin paikallaan. Enemmistö jemeniläisistä elää aivan toisenlaisissa taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa kuin mihin Suomessa on totuttu.

Jemen kuuluu vanhimpiin asuttuihin alueisiin koko läntisessä Aasiassa. Muinaiset roomalaiset käyttivät siitä nimitystä Arabia Felix , hedelmällinen Arabia, josta avautui pohjoiseen autiomaa, Arabia Deserta. Hedelmällinen maa ja suotuisa ilmasto olivat houkutelleet alueelle asutusta jo ainakin 3000 vuotta sitten. Ajanlaskumme alkua edeltäneenä vuosituhantena joukko dynastioita hallitsi Arabian niemimaan lounaiskulmaa vaurastuen tuottoisalla maustekaupalla.

Jemen on ainoa valtiomuodoltaan tasavaltainen maa Arabian niemimaalla. Nykyinen Jemenin tasavalta syntyi 23 vuotta sitten, kun Pohjois- ja Etelä-Jemen eli Jemenin arabitasavalta ja Jemenin kansandemokraattinen tasavalta yhdistyivät.

Nimistä saattaisi päätellä, että jaolla oli jotain tekemistä kylmän sodan kanssa, mutta päätelmä on oikeastaan väärä. Jemenin jakoa ei voi verrata Saksan tai Korean jakoon, sillä Pohjois- ja Etelä-Jemenin eriytyminen oli alkanut jo 1700-luvulla.

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisenä vastakkainolona kylmä sota sivusi Jemeniä vain siinä mielessä, että Etelä-Jemen liittoutui 1970-luvulla itäblokin kanssa, ja että Pohjois-Jemenissä käytiin 1960-luvulla sisällissota, johon lähinnä Saudi-Arabia ja Egypti sekaantuivat ulkopuolisina. Neuvostoliiton hajoaminen epäilemättä helpotti Jemenin valtiollista yhdistymistä, jossa Pohjois-Jemen oikeastaan liitti Etelän omaan alueeseensa.

Pohjois-Jemen syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun aluetta löyhästi hallinnut turkkilaisten Osmani-valtakunta hajosi, ja turkkilaiset joutuivat vetäytymään Arabian niemimaalta. Hamid al-Dinin kuningassuku kukisti kilpailevat heimot ja yhdisti maan Jemenin kuningaskunnaksi, joka oli olemassa 44 vuotta, vuonna 1962 tehtyyn tasavaltalaiseen vallankumoukseen ja sitä seuranneeseen sisällissotaan saakka.

Tuleva Etelä-Jemen muodostui Britannian hallitsemasta tärkeästä Adenin satamakaupungista ja siitä itään aukeavasta laajasta takamaasta, johon kuuluu muun muassa historiallisesti merkittävä Hadramautin maakunta. Aden oli strategisesti tärkeä osa Britannian imperiumia, laivaston hiiliasema ja syväsatama, josta saattoi kontrolloida pääsyä Intian valtamereltä Punaiselle merelle ja sen pohjoispäähän kaivettuun Suezin kanavaan. Aden teki Etelä-Jemenistä Pohjoista paljon kehittyneemmän alueen.

Pohjois-Jemenin takapajuisuutta kuvaa hyvin se, että Hamid al-Dinin suvun valtakautena maassa ei toiminut yhtäkään nykyaikaista tehdasta. Viisikymmenluvulla valmistuneen tekstiilitehtaan käynnistämisen estivät puuvillan tuonnista riippuvaiset kauppiaat. Vallankumouksen puhjetessa vuonna 1962 koko Pohjois-Jemenissä oli 15 lääkäriä, kaikki ulkomaalaisia.

Jemen oli ja on edelleenkin heimoyhteiskunta. Kuningaskunnan aikana heimoja kontrolloitiin siten, että hallitsija valitsi niille päämiehet ja sheikit. Lisäksi oli toinen tapa pitää sheikit kurissa: panttivankien ottaminen, tapa, jota nähtävästi vieläkin harjoitetaan. Siihenhän Kalevan pariskunta ja heidän itävaltalainen ystävänsä saivat henkilökohtaisesti tutustua.

Kuningas sieppasi sheikkien poikia ja kohteli heitä hyvin tai huonosti sen mukaan, kuinka kukin heimo käyttäytyi. Irlantilais-brittiläinen historioitsija Fred Halliday kertoo, että Pohjois-Jemenin yhdistämiskampanjan aikoihin 1930-luvun lopulla kuninkaalla oli 4000 panttivankia linnoissaan. Vielä viisikymmenluvun puolivälissä kuningas Ahmad piti 2000 vankia palatsissaan maan silloisessa pääkaupungissa Taizissa.

Pohjois-Jemenin vallankumouksen pani alulle joukko armeijan upseereita, jotka olivat saaneet tasavaltalaisen herätyksen Gamal Abdel Nasserin johtamasta Egyptistä sekä Irakista, jossa kuningas oli syösty vallasta neljä vuotta aikaisemmin. Jemenin kuningaskunta julistettiin Jemenin arabitasavallaksi.

Kuningasmieliset eivät kuitenkaan luovuttaneet helpolla. Saudi-Arabian tukemina he ryhtyivät vastahyökkäykseen samalla, kun Egypti lähetti asevoimiaan Jemeniin puolustamaan tasavaltaa. Myös Neuvostoliitto ja Kiina avustivat tasavaltalaisia ja Britannia rojalisteja.

Sisällissota päättyi kompromissiin, jossa tasavaltainen valtiomuoto pysyi voimassa, mutta tasavallan radikaalein ohjelma haudattiin. Heimojärjestelmä säilyi hieman muunnellussa muodossa, eivätkä maan johtajat enää puhuneet vallankumouksen levittämisestä muihin Arabian niemimaan monarkioihin. Egyptin innostusta heikensi myös Israelin sitä vastaan käymä voittoisa salamasota kesäkuussa 1967.

Pohjois-Jemenin vallankumous innosti kuitenkin brittivallan vastaista itsenäisyystaistelua Adenissa. Etelä-Jemenin itsenäistyttyä syksyllä 1967 maa siirtyi radikaalisti vasemmalle sekä sisäpolitiikassaan ja ulkosuhteissaan. Jonkin aikaa Jemenin kansandemokraattinen tasavalta yritti jopa tasapainotella Neuvostoliiton ja Kiinan välillä, mutta väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen asettui Moskovan kannalle näiden kahden "kommunistijätin" konfliktissa.

New Yorkin terrorihyökkäysten jälkeen myös Jemenistä tuli "terrorisminvastaisen sodan" näyttämö. Afganistanin ja Pakistanin lisäksi Yhdysvallat on suunnannut tappavia lennokki-iskujaan Jemenin alueelle, jossa toimii Arabian niemimaan al-Qa'ida.

Panttivankeudesta vapautunut Suomen armeijan yliluutnantti Atte Kaleva valmistelee väitöskirjaa psykologisista mekanismeista, jotka luovat islamistisen terroristin. Hyvää aineistoa saa haastattelemalla nuoria miehiä, joiden sisaret, veljet tai vanhemmat on silponut kuoliaaksi taivaalta ammuttu ja tietokoneen näytöltä toiselta mantereelta laukaistu ohjus.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia