Kampanjat

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ vakavasti alirahoitettu

Uusi raportti osoittaa, että vain pieni murto-osa virallisesta kehitysavusta ohjataan lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen kohdistuvan rahoituksen osuutta virallisesta kehitysavusta on arvioitu ensimmäistä kertaa.

Counting Pennies -raportin mukaan vuonna 2015 virallinen kehitysapu oli 174 miljardia dollaria, eli noin 155 miljardia euroa, josta alle 0,6 prosenttia suunnattiin lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.

”Vaikka kiitämmekin valtioiden sitoutumista lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen, on syvästi huolestuttavaa, että alle 1,1 miljardia dollaria [0,98 miljardia euroa] kehitysavusta käytetään tähän kriittiseen ihmisoikeusongelmaan puuttumiseen”, sanoo Marta Santos Pais, YK:n pääsihteerin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä erityisedustaja.

Väkivalta vaarantaa lasten kehityksen, terveyden ja koulutuksen ja maksaa yhteiskunnalle paljon – maailmanlaajuisesti noin 6,2 biljoonaa euroa vuodessa.

Tämän vuoksi kestävän kehityksen Agenda 2030:ssa on nyt erillinen globaali tavoite lopettaa kaikki lapsiin kohdistuvat väkivallan muodot (tavoite 16.2). Väkivallan, laiminlyönnin ja riiston lopettaminen on sisällytetty myös muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

”Lasten henki on vaarassa, ja väkivallan vakavat vaikutukset voivat kestää koko elämän. Vaikka hallitusten muut poliittiset painopisteet saattavat kilpailla vähäisistä resursseista, toimimattomuuden sosiaaliset ja taloudelliset kulut ovat liian korkeat”, Santos lisää.

Raportissa olivat mukana kansalaisyhteiskunnan toimijoista Pelastakaa Lapset, World Vision International, SOS-Lapsikylä ja ChildFund Alliance. Tutkimuksen tekoon osallistuivat myös The Global Partnership to End Violence Against Children, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan toimisto sekä UNICEF.

”Lapsiin kohdistuva väkivalta heikentää kaikkea apua ja kehitystoimintaa. Kumppanuudet, kuten tämän raportin taustalla olevat, ovat elintärkeitä tämän mittaluokan ongelmiin tarttumisessa. Lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen on mahdollista, ja parhaat vaikutukset saamme tekemällä yhteistyötä.”, sanoo Trihadi Saptoadi, Global Partnership to End Violence Against Childrenin johtoryhmän varapuheenjohtaja ja World Visionin vaikuttamistyön johtaja.

Raportin mukaan puolet lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen tarkoitetusta virallisesta kehitysavusta käytetään kahdella maantieteellisellä alueella: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Lähi-idässä. Konflikteista ja pakolaisuudesta kärsivät maat, kuten Irak, Syyria ja Etelä-Sudan, saavat suurimman osan näistä sijoituksista. Silti rahoituksesta on näilläkin alueilla yhä pulaa.

”Synkkää rahoitustilannetta kuvaa hyvin se, että Suomi sijoittui neljän parhaan avunantajamaan joukkoon loppujen lopuksi hyvin pienellä panostuksella. Vuonna 2015 Suomen virallisesta kehitysavun menoista vain 1,7 prosenttia ohjautui toimiin, joilla vähennettiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa joko suoraan tai epäsuorasti,” toteaa Anne Haaranen, Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

Tutkimuksessa suositellaan, että avunantajat parantaisivat rahankäytön seurantaa selvittääkseen, miten kansainvälinen kehitysapu vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteeseen lopettaa lapsiin kohdistuva väkivalta. Raportti vaatii myös lisätutkimusta apua omista resursseista, joita apua vastaanottaneet maat käyttävät.

”Maailman yhteisesti sovitun painopisteen, lapsiin kohdistuvan väkivallan poistamisen, lisäksi on lisättävä kehitysapua sekä seurattava rahankäyttöä lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta”, sanoo Santos Pais.

”Tämän on tapahduttava sekä virallisen kehitysavun että vastaanottajamaiden resurssien avulla.”

Kampanjat Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Nuoret eivät enää epäile kykyjään

Sambialaiset nuoret oppivat vaikuttamiskeinoja ja esiintymistaitoja Taksvärkki ry:n hankkeessa, jossa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kasvaa roolimalleja.

Ilmastokestävää kasvisruokaa halutaan edistää kunnanvaltuustoissa ympäri Suomen

Yli neljässäkymmenessä vasta valitussa kunnanvaltuustossa on ainakin yksi valtuutettu, joka on sitoutunut edistämään ilmastokestävän kasvisruoan saatavuutta kunnassaan.