Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

“Vaatesuunnittelu on intohimoni, ja haluan suunnitella vaatteita tulevaisuudessa myös työkseni”, sanoo 26-vuotias senegalilainen Mohamed Sinna Cisse, tuttavallisemmin Momo.

Perhe ei kuitenkaan tue nuoren miehen urahaaveita, sillä moni senegalilainen ajattelee, että työ muodin tai muun luovan parissa on epävarmaa eikä johda hyvään turvalliseen kuukausipalkkaan.

“Perhe toivoo minusta lääkäriä tai lakimiestä. Täti kuitenkin kannusti osallistumaan Naatangue art lan työllistämiskurssille”, Cisse kertoo.

Naatangue art la- eli suomeksi Taiteella hyvinvointia -projektin tavoitteena on kouluttaa 500 vaille työtä tai koulutusta jäänyttä 16–29-vuotiasta senegalilaista. Tarkoituksena on työllistää seuraavien neljän vuoden aikana 150 nuorta taide- ja kulttuurialalle yrittäjiksi tai palkkatyöläisiksi. Projektissa on mukana paikallisia järjestöjä sekä suomalainen Lasten ja nuorten säätiö.

Hankkeella on kaksi kunnianhimoista tavoitetta: työllistää nuoria ja nostaa kulttuurin arvoa varteenotettavana työllistymisvaihtoehtona. Päämäärä on tärkeä, sillä kuten monessa Afrikan maassa, myös Senegalin väestöstä yli 60 prosenttia on alle 24-vuotiaita.

“Nuorisopullistuma“ on myös mahdollisuus

Maailmassa on tällä hetkellä noin 1,2 miljardia nuorta, enemmän kuin koskaan aiemmin. 90 prosenttia heistä asuu kehittyvissä maissa. Vuoteen 2050 mennessä nuorten määrän on arvioitu kasvavan 2 miljardiin. Kasvu on erityisen nopeaa Afrikassa, jossa 15–24-vuotiaiden määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä.

Positiivisimmillaan niin kutsuttu “nuorisopullistuma” voidaan nähdä mahdollisuutena.

”Kun työtätekevää väestöä on tulevaisuudessa enemmän kuin huollettavia, eli lapsia ja vanhuksia, talouskasvun mahdollisuudet ovat erityisen suotuisat”, sanoo YK:n väestörahaston UNFPA:n väestö- ja kehitysosaston johtaja Rachel Snow.

Jotta tulevaisuus olisi valoisa, tarvitaan koulutettua työvoimaa sekä esimerkiksi perhesuunnitteluun panostavaa politiikkaa, jotta naisetkin pääsevät kiinni työelämään, Snow sanoo.

Monessa Afrikan maassa tilanne näyttää kuitenkin synkältä: työmarkkinoille tulee jatkuvasti lisää nuoria, mutta nuorten työttömyysprosentit ovat paikoin hälyttäviä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Swazimaassa 15–24-vuotiaista jopa yli puolet on työttöminä Maailmanpankin tilastojen mukaan. Jos nuorille ei löydy töitä, uhkakuvina ovat köyhyys, toimettomuus, väkivalta ja radikalisoituminen.

Voiko taiteella työllistyä?

Senegalissa nuorten osuus työttömistä on kohtuulliset 13 prosenttia. Monessa länsimaassa, etenkin Etelä-Euroopassa, nuorten työttömyysluvut ovat paljon korkeampia. Jopa Suomessa nuoria on työttöminä noin viidesosa.

Senegalissa haaste kuitenkin on, että jopa 90 prosenttia nuorista työskentelee niin kutsutulla epävirallisella sektorilla. Se tarkoittaa epävarmoja pätkätöitä, työturvallisuusuhkia, sosiaalijärjestelmän ulkopuolelle joutumista sekä usein hyvin alhaista palkkatasoa.

Yli puolet senegalilaisista elää maataloudesta, mutta yhä kiihtyvämpi kaupungistuminen työntää erityisesti nuorta työvoimaa muille aloille.

Moni nuori kokee houkuttelevana Mohamed Cissen tavoin kulttuurialan, joka ei perinteisissä mielikuvissa ole yleensä kovin työllistävä ala. Se ei silti välttämättä ole huono valinta.

Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin raportin mukaan niin sanottu luova talous, joka käsittää niin kulttuurin, teknologian kuin mediankin, on yksi nopeimmin kasvavista aloista. Sen kasvuvauhti on viime vuosina ollut maailmanlaajuisesti yhdeksän prosenttia vuodessa.

Myös UNFPA:n Snow uskoo, että kulttuurin parista voi löytyä nuorille töitä.

“Kulttuurissa piilee valtava työllistämispotentiaali, sillä sehän kattaa vaikka mitä: designia, muotoilua, mediaa, musiikkia ja taidetta. Kulttuuri on ala, josta nuoret ovat universaalisti kiinnostuneita ja samalla he ovat myös taiteen ja kulttuurin suurkuluttajia.“

Sirkusta ja multimediaa

Erityisesti kulttuurialan työntekijät ovat Senegalissa kuitenkin usein virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella pätkätöissä tai jopa ilman palkkaa.

Nataangue art la yrittää muuttaa systeemiä sisältäpäin. Se opettaa esimerkiksi vaatesuunnittelun, sirkuksen, musiikin, multimedian ja digitaalisen suunnittelun lisäksi muun muassa kansalaistaitoja ja yrittäjyyttä.

“Opetamme heitä esimerkiksi pitämään huolta siitä, että työsopimus on laillinen ja reilu sekä rekisteröimään virallisesti pienenkin yrityksen”, kertoo  Elhadji Gueye hankkeeseen osallistuvasta koulutuskeskus Synapse Centeristä. 

“Lisäksi opetamme työn organisointia. Vaikka moni tänne opiskelemaan tullut nuori on toiminut taidealalla jo tavalla tai toisella, työ ei ole ollut kovin järjestelmällistä tai suunnitelmallista."

Mukaan pyritään saamaan etenkin nuoria naisia, joita ei perinteisten rooliodotusten takia aina kannusteta töihin.

Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita.
Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Hankkeessa pyritään parantamaan myös koulutuksen laatua, sillä huono koulutus on Afrikassa yksi tärkeä syy siihen, että työttömyysprosentit ovat korkeita tai nuoret eivät löydä koulutusta vastaavaa työtä. Senegalin kouluissa ja yliopistoissa esimerkiksi käytännön työelämätaitoja ei juuri opeteta, Gueye kertoo.

Naatangue art la jalkautuukin tavallisiin kouluihin. Se kouluttaa esimerkiksi rehtoreita ja opettajia, jotta nämä antaisivat kansalais- ja yrittäjyyskoulutusta jo peruskoulussa.

Menestystarinoita vanhemmille

Mohamed Cisse kiittelee Natangue art lan opetuksen tasoa.

“Olen opiskellut vaatesuunnittelua itsenäisesti YouTube-videoista ja blogeista, mutta vasta täällä olen oppinut muun muassa kaavoittamista, tuotteistamista, hinnoittelua ja yrittäjyyttä. Näitä taitoja tarvitsisi oikeastaan jokainen vaatealalla toimiva.”

Nuorempana New Yorkin Brooklynissa asunut Cisse antaa Senegalin nykyiselle vaateteollisuudelle kritiikkiä.

“Täällä tuntuu olevan maan tapa, että vaatteita ryhdytään vain tekemään ilman, että tutkitaan markkinat tai kuluttajien tarpeet tai mitkä materiaalit kestävät kulutusta tai sopivat ilmastoon.” 

Kuten Cissen vanhemmat, myös monen muun nuoren vanhemmat suhtautuvat kulttuurialaan kuitenkin epäilyksellä.

“Siksi järjestämme myös nuorten vanhemmille työpajoja. Kutsumme tänne menestyneitä taiteilijoita kertomaan työstään ja tiestään kohti menestystä. Hiljattain täällä oli paikallinen hip hop -stara kertomassa omasta taipaleestaan”, hankkeesta vastaava Gueye kertoo.

“Hänellä ei ollut uransa alkuvaiheessa lainkaan niitä taitoja, joita nuorille opetamme, ja silti hän on menestynyt artisti. Vakuutamme vanhemmille, että kun taiteellinen lahjakkuus yhdistetään yrittäjyys- ja markkinointitaitoihin, menestyksen edellytykset ovat vielä paremmat.”

Päivitys 7.11: lisätty maininta Synapse Centeristä.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyönuorisotyöväestökulttuuritalous Senegal Lasten ja nuorten säätiö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kommentit

Lue myös

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Planin digitaalisen oppimisen keskus Delhissä Intiassa

Digiteknologia edistää tasa-arvoa mutta voi aiheuttaa myös takapakkia: ”Tekoälyä kehittävät pääosin keski-ikäiset valkoiset miehet”

Kännyköiden ja netin käyttö kasvaa köyhissäkin maissa kovaa vauhtia, ja se on luonut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi parantaa naisten asemaa. Uhkana on kuitenkin kasvava digikuilu sukupuolten välillä, sanoo Planin digitaalisen kehityksen koordinaattori Nora Lindström.
Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.