Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la )

“Vaatesuunnittelu on intohimoni, ja haluan suunnitella vaatteita tulevaisuudessa myös työkseni”, sanoo 26-vuotias senegalilainen Mohamed Sinna Cisse, tuttavallisemmin Momo.

Perhe ei kuitenkaan tue nuoren miehen urahaaveita, sillä moni senegalilainen ajattelee, että työ muodin tai muun luovan parissa on epävarmaa eikä johda hyvään turvalliseen kuukausipalkkaan.

“Perhe toivoo minusta lääkäriä tai lakimiestä. Täti kuitenkin kannusti osallistumaan Naatangue art lan työllistämiskurssille”, Cisse kertoo.

Naatangue art la- eli suomeksi Taiteella hyvinvointia -projektin tavoitteena on kouluttaa 500 vaille työtä tai koulutusta jäänyttä 16–29-vuotiasta senegalilaista. Tarkoituksena on työllistää seuraavien neljän vuoden aikana 150 nuorta taide- ja kulttuurialalle yrittäjiksi tai palkkatyöläisiksi. Projektissa on mukana paikallisia järjestöjä sekä suomalainen Lasten ja nuorten säätiö.

Hankkeella on kaksi kunnianhimoista tavoitetta: työllistää nuoria ja nostaa kulttuurin arvoa varteenotettavana työllistymisvaihtoehtona. Päämäärä on tärkeä, sillä kuten monessa Afrikan maassa, myös Senegalin väestöstä yli 60 prosenttia on alle 24-vuotiaita.

“Nuorisopullistuma“ on myös mahdollisuus

Maailmassa on tällä hetkellä noin 1,2 miljardia nuorta, enemmän kuin koskaan aiemmin. 90 prosenttia heistä asuu kehittyvissä maissa. Vuoteen 2050 mennessä nuorten määrän on arvioitu kasvavan 2 miljardiin. Kasvu on erityisen nopeaa Afrikassa, jossa 15–24-vuotiaiden määrän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä.

Positiivisimmillaan niin kutsuttu “nuorisopullistuma” voidaan nähdä mahdollisuutena.

”Kun työtätekevää väestöä on tulevaisuudessa enemmän kuin huollettavia, eli lapsia ja vanhuksia, talouskasvun mahdollisuudet ovat erityisen suotuisat”, sanoo YK:n väestörahaston UNFPA:n väestö- ja kehitysosaston johtaja Rachel Snow.

Jotta tulevaisuus olisi valoisa, tarvitaan koulutettua työvoimaa sekä esimerkiksi perhesuunnitteluun panostavaa politiikkaa, jotta naisetkin pääsevät kiinni työelämään, Snow sanoo.

Monessa Afrikan maassa tilanne näyttää kuitenkin synkältä: työmarkkinoille tulee jatkuvasti lisää nuoria, mutta nuorten työttömyysprosentit ovat paikoin hälyttäviä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Swazimaassa 15–24-vuotiaista jopa yli puolet on työttöminä Maailmanpankin tilastojen mukaan. Jos nuorille ei löydy töitä, uhkakuvina ovat köyhyys, toimettomuus, väkivalta ja radikalisoituminen.

Voiko taiteella työllistyä?

Senegalissa nuorten osuus työttömistä on kohtuulliset 13 prosenttia. Monessa länsimaassa, etenkin Etelä-Euroopassa, nuorten työttömyysluvut ovat paljon korkeampia. Jopa Suomessa nuoria on työttöminä noin viidesosa.

Senegalissa haaste kuitenkin on, että jopa 90 prosenttia nuorista työskentelee niin kutsutulla epävirallisella sektorilla. Se tarkoittaa epävarmoja pätkätöitä, työturvallisuusuhkia, sosiaalijärjestelmän ulkopuolelle joutumista sekä usein hyvin alhaista palkkatasoa.

Yli puolet senegalilaisista elää maataloudesta, mutta yhä kiihtyvämpi kaupungistuminen työntää erityisesti nuorta työvoimaa muille aloille.

Moni nuori kokee houkuttelevana Mohamed Cissen tavoin kulttuurialan, joka ei perinteisissä mielikuvissa ole yleensä kovin työllistävä ala. Se ei silti välttämättä ole huono valinta.

Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin raportin mukaan niin sanottu luova talous, joka käsittää niin kulttuurin, teknologian kuin mediankin, on yksi nopeimmin kasvavista aloista. Sen kasvuvauhti on viime vuosina ollut maailmanlaajuisesti yhdeksän prosenttia vuodessa.

Myös UNFPA:n Snow uskoo, että kulttuurin parista voi löytyä nuorille töitä.

“Kulttuurissa piilee valtava työllistämispotentiaali, sillä sehän kattaa vaikka mitä: designia, muotoilua, mediaa, musiikkia ja taidetta. Kulttuuri on ala, josta nuoret ovat universaalisti kiinnostuneita ja samalla he ovat myös taiteen ja kulttuurin suurkuluttajia.“

Sirkusta ja multimediaa

Erityisesti kulttuurialan työntekijät ovat Senegalissa kuitenkin usein virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella pätkätöissä tai jopa ilman palkkaa.

Nataangue art la yrittää muuttaa systeemiä sisältäpäin. Se opettaa esimerkiksi vaatesuunnittelun, sirkuksen, musiikin, multimedian ja digitaalisen suunnittelun lisäksi muun muassa kansalaistaitoja ja yrittäjyyttä.

“Opetamme heitä esimerkiksi pitämään huolta siitä, että työsopimus on laillinen ja reilu sekä rekisteröimään virallisesti pienenkin yrityksen”, kertoo  Elhadji Gueye hankkeeseen osallistuvasta koulutuskeskus Synapse Centeristä. 

“Lisäksi opetamme työn organisointia. Vaikka moni tänne opiskelemaan tullut nuori on toiminut taidealalla jo tavalla tai toisella, työ ei ole ollut kovin järjestelmällistä tai suunnitelmallista."

Mukaan pyritään saamaan etenkin nuoria naisia, joita ei perinteisten rooliodotusten takia aina kannusteta töihin.

Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita.
Vaatesuunnittelun opiskelijat painavat suunnittelemiaan kankaita. (Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la )

Hankkeessa pyritään parantamaan myös koulutuksen laatua, sillä huono koulutus on Afrikassa yksi tärkeä syy siihen, että työttömyysprosentit ovat korkeita tai nuoret eivät löydä koulutusta vastaavaa työtä. Senegalin kouluissa ja yliopistoissa esimerkiksi käytännön työelämätaitoja ei juuri opeteta, Gueye kertoo.

Naatangue art la jalkautuukin tavallisiin kouluihin. Se kouluttaa esimerkiksi rehtoreita ja opettajia, jotta nämä antaisivat kansalais- ja yrittäjyyskoulutusta jo peruskoulussa.

Menestystarinoita vanhemmille

Mohamed Cisse kiittelee Natangue art lan opetuksen tasoa.

“Olen opiskellut vaatesuunnittelua itsenäisesti YouTube-videoista ja blogeista, mutta vasta täällä olen oppinut muun muassa kaavoittamista, tuotteistamista, hinnoittelua ja yrittäjyyttä. Näitä taitoja tarvitsisi oikeastaan jokainen vaatealalla toimiva.”

Nuorempana New Yorkin Brooklynissa asunut Cisse antaa Senegalin nykyiselle vaateteollisuudelle kritiikkiä.

“Täällä tuntuu olevan maan tapa, että vaatteita ryhdytään vain tekemään ilman, että tutkitaan markkinat tai kuluttajien tarpeet tai mitkä materiaalit kestävät kulutusta tai sopivat ilmastoon.” 

Kuten Cissen vanhemmat, myös monen muun nuoren vanhemmat suhtautuvat kulttuurialaan kuitenkin epäilyksellä.

“Siksi järjestämme myös nuorten vanhemmille työpajoja. Kutsumme tänne menestyneitä taiteilijoita kertomaan työstään ja tiestään kohti menestystä. Hiljattain täällä oli paikallinen hip hop -stara kertomassa omasta taipaleestaan”, hankkeesta vastaava Gueye kertoo.

“Hänellä ei ollut uransa alkuvaiheessa lainkaan niitä taitoja, joita nuorille opetamme, ja silti hän on menestynyt artisti. Vakuutamme vanhemmille, että kun taiteellinen lahjakkuus yhdistetään yrittäjyys- ja markkinointitaitoihin, menestyksen edellytykset ovat vielä paremmat.”

Päivitys 7.11: lisätty maininta Synapse Centeristä.

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyönuorisotyöväestökulttuuritalous Senegal Lasten ja nuorten säätiö

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kommentit

Lue myös

Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.
(Kuva:
RVWRMP
)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.
(Kuva:
Teija Laakso
)
Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 

(Kuva:
Abbie Trayler-Smith
/
Panos Pictures
Department for International Development
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.