Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista. (Kuva: Ralf St. / Flickr.com / CC BY-ND 2.0 )

Suurten suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen naisjohtajat tienaavat paremmin kuin miesjohtajat, kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa verkkosivuillaan.

Kepa on tarkastellut 22:n ulkoministeriön ohjelmatukea saavan järjestön sekä erillissäätiön johtajien verotietoja. Sen laskelmien mukaan naisen euro on keskimäärin 112 senttiä.

Selvityksen innoittajana oli yhdysvaltalaisen Fast Company -lehden artikkeli, jonka mukaan järjestösektorilla miehet ovat yleisemmin johtajia ja he myös tienaavat enemmän kuin naiset.

Suomessa tilanne näyttää kuitenkin olevan päinvastainen. 22 tarkastellusta järjestöstä 14:ssa on naisjohtaja. He tienasivat vuonna 2015 keskimäärin 71 700 euroa vuodessa, miehet taas 64 000 euroa, Kepa kertoo artikkelissaan. Myös naisten mediaanipalkka on suurempi.

Palkkaerot näyttäisivät artikkelin mukaan johtuvan enemmän järjestöjen koosta kuin johtajan sukupuolesta: suurimmissa järjestöissä tienataan parhaiten.

Verrattuna yritysmaailmaan järjestöjohtajien palkka on pieni. Esimerkiksi Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen tulot olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Usein päälle tulevat pääomatulot, joita järjestöjohtajilla ei verotietojen mukaan ole, Kepa kertoo.

Järjestöissä tapahtuu kansalaisyhteiskunta Suomi Kepa

Kommentit

Lähettänyt pauli Sumanen (ei varmistettu) 11.10.2017 - 23:13

Esimerkiksi Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen tulot olivat viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa.
Onpa huima vertaus. Orion ei ole järjestö, vaan pörssiyritys, joka ansaitsee itse jokaisen euron, jonka kuluttaa. Ja Orionin veroilla maksetaan monen järjestön toimintakuluja. Orionin yhtiökokous päättää toimitusjohtajan palkasta. Ja hyvä niin, sillä hyvälle henkilölle kannattaa maksaakin, jotta yritys menestyy.

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.
Anna Puu Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2017.
Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjiin kuului tänä vuonna Anna Puu.
(Kuva:
Jaakko Virtanen
/
Kepa / Maailma kylässä
)

Maailma kylässä -festareilla 78 000 kävijää

Maailma kylässä -festivaalilla keskusteltiin muun muassa pakolaisista ja veronkierrosta. Kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että kehitysyhteistyöhön on luvassa lisärahaa lähivuosina.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.