Piilaakson mallilla tukea kehitysmaiden start up -firmoille | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Piilaakson mallilla tukea kehitysmaiden start up -firmoille

Unicef sijoittaa riskipääomaa muun muassa yritykseen, joka aikoo tuoda Nicaraguan maaseudulle halvan mobiiliverkon.

Teknologian ja yksityisen sektorin mahdollisuuksista kehitysmaissa on puhuttu tai pareminkin hypetetty viime vuodet innokkaasti. Toivon mukaan teknologian hyödyistä saadaan pian lisää konkreettista näyttöä, sillä YK:n lastenrahasto Unicef on ilmoittanut valinneensa viisi kehitysmaissa toimivaa start up -yritystä, joihin se aikoo sijoittaa Piilaaksosta tutun mallin mukaan niin sanottua riskipääomaa.

Riskipääomasijoitus on sijoitus yritykseen, jolla ei ole vielä näyttöä menestyksestään mutta jolla on pitkällä aikavälillä kasvumahdollisuuksia. Unicefin sijoitukset tulevat sen innovaatiorahastosta, jonka tarkoituksena on etsiä teknologisia ratkaisuja järjestön varsinaisen työn parantamiseksi.

Nyt ilmoitetut sijoitukset ovat lajissaan ensimmäiset, ja ne jakautuvat Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kesken:

  • Nicaragualainen Saycel aikoo tarjota kohtuuhintaisten mobiilinetin maaseudun yhteisöihin, jotka eivät ole vielä yhteydessä perinteisiin tietoverkkoihin.
  • Bangladeshilainen mPower luo digitaalisen rekisteröintialustan, jonka avulla terveystyöntekijät voivat kerätä tabletteihinsa äitien ja lasten terveystietoja. Tarkoituksena on lisätä etenkin rokottamista ja äitiysneuvolakäyntejä.
  • Eteläafrikkalainen 9Needs soveltaa lohkoketjua, joka on eräänlainen jaettu, jatkuvasti kasvava tietokanta. Sen avulla aiotaan kehittää parempia varhaiskasvatuspalveluita.
  • Pakistanilainen Innovations for Poverty Alleviation tarjoaa tietoa isille, jotta nämä voisivat paremmin tukea äitien ja vastasyntyneiden terveyttä. Metodina on niin sanottu interaktiivinen tarinankerronta, ja se sopii myös isille, jotka eivät osaa lukea kunnolla.
  • Kambodžalainen Chatterbox tuottaa teknologian avulla sisältöjä etenkin lukutaidottomille.

Teknologian hyödyistä köyhyyden vähentämisessä on esitetty myös epäilyjä, mutta Unicefin esimerkit vähintäänkin kuulostavat lupaavilta. Parhaassa tapauksessa samantyyppiset innovaatiot voivat levitä kehitysmaista teollisuusmaidenkin suuntaan. Hyvä tiedonkulku kun ei ole itsestäänselvyys tälläkään puolella palloa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia