kehitysyhteistyö
Suomi keskeyttää kehitysyhteistyönsä Afganistanissa
Suomi keskeyttää kehitysyhteistyönsä Afganistanissa
Afganistan on ollut Suomen tärkein kehitysyhteistyön kumppanimaa. Nyt hankkeet keskeytetään ja jatkoa arvioidaan uudelleen, kun maan tilanne selkiytyy.
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Järjestöt moittivat 35 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön – ”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa eikä vähentää”
Järjestöt moittivat 35 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön – ”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa eikä vähentää”
Valtio leikkaa kehitysyhteistyöstä lähivuosina. Varoilla voitaisiin rokottaa 59 miljoonaa ihmistä perussairauksia vastaan, muistuttavat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt.
”Sinä et ole syypää” – Suomalaiset ja tansanialaiset asiantuntijat kehittävät chatbotia, joka neuvoo lähisuhdeväkivaltaa kokenutta eteenpäin
”Sinä et ole syypää” – Suomalaiset ja tansanialaiset asiantuntijat kehittävät chatbotia, joka neuvoo lähisuhdeväkivaltaa kokenutta eteenpäin
Perhe- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneella ei aina ole voimia selvittää, mistä voisi saada apua. Ongelma on sama Suomessa ja Tansaniassa, ja siksi järjestöt ja teknologiafirmat kehittävät nyt neuvovaa chatbotia, tekoälysovellusta, jolta uhri voi saada rohkaisua ja vinkkejä avun hakemiseen.
Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa
Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa
Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.