Maailman uutisia on kerran viikossa lähetettävä kooste maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista.
Heittäessään ruokaa pois ihminen tulee samalla
tuhlanneeksi suunnattomat määrät vettä, joka on tarvittu ravinnon
kasvattamiseen ja valmistamiseen.
cup of coffee (flickr): 140 litraa vettä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa
kotitaloudet panevat vuodessa ruokaa roskiin 33 miljardin euron edestä.
Määrä muodostaa 30 prosenttia elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta.
"Se on sama kuin jättäisi hanan auki ja päästäisi hukkaan 40
biljoonaa litraa vettä. Määrä tyydyttäisi 500 miljoonan ihmisen
talousveden tarpeen vuodeksi."
Luvut löytyvät kansainvälisenä yhteistyönä laaditusta Saving Water
-raportista, joka julkistettiin Tukholman kansainvälisessä
vesikokouksessa elokuun jälkipuoliskolla.
Osasyynä maailmaa koettelevaan ruokakriisiin onkin tuhlaus ja
liikakulutus. "Liikalihavuus on paljon suurempi ongelma kuin
aliravitsemus", professori Jan Lundqvist Tukholman kansainvälisestä
vesi-instituutista muistuttaa.
Hänen mukaansa nälästä kärsii maailmassa 850 miljoonaa ihmistä, mutta ylipainoisia ja liikalihavia on jo 1,2 miljardia.
Ruoan mukana tuhlaantuvan veden määrää on havainnollistanut
virtuaaliveden käsitteen luonut
Street scene: Osasyynä maailmaa koettelevaan ruokakriisiin on tuhlaus ja liikakulutus.brittiläinen professori John Anthony
Allan.
Jotta saadaan kupillinen kahvia, tarvitaan 140 litraa vettä.
Juuston tuottaminen vaatii 5 000 ja naudanlihan 15 000 vesilitraa kiloa
kohti, Allan laskee.
Maailman luonnonsäätiö (WWF) arvioi, että britit käyttävät
hanavettä noin 150 litraa henkeä kohti päivässä, mutta virtuaalivettä
kuluu 30-kertainen määrä ruoan, vaatteiden ja muiden kulutustavaroiden
kautta. Vesimäärä riittäisi 58 ammekylpyyn päivässä.
Esimerkiksi yksi marokkolainen tomaatti tarvitsee kasvaakseen
13 litraa vettä. Pakistanissa tai Uzbekistanissa kasvatetusta
puuvillasta valmistettu paita on "niellyt" 2 700 litraa vettä.
Kun virtuaalivesi lasketaan mukaan, Britannia tuottaa itse vain 38 prosenttia käyttämästään vedestä.
WWF vetoaa yrityksiin, jotta ne miettisivät keinoja pienentää tuontitavaroiden alkuperämaahan jättämää "vesijälkeä".