Korruptio ja huumesota Meksikon poliisin riesana

"Houkutus on suuri, kun rahaa tarjotaan 500 taalaa päivässä. Jos kieltäytyy, pääsee hengestään. Asemamme on aika tukala, vai mitä?" Näin pohtii ammattikuntansa korruptiota Alejandroksi esittäytyvä meksikolainen poliisimies.

Jätettyään yläasteen kesken hän kävi kuukauden mittaisen poliisikurssin kahdeksan vuotta sitten. Nyt hän tienaa noin 340 euroa kuussa Meksikon poliisivoimissa, joihin kuuluu yli 350 000 henkeä.

Valtaosa poliiseista on heikosti koulutettuja, alipalkattuja ja pahasti alakynnessä huumemafian aseistukseen ja taktisiin kykyihin verrattuna.

Mielipidemittauksissa 80 prosenttia meksikolaisista pitää poliisia korruptoituneena, kun taas asevoimat kuuluu katolisen kirkon ohella laitoksista kunnioitetuimpiin.

Joulukuussa Meksikon presidentiksi tullut oikeiston Felipe Calderón on siirtänyt vastuuta huumesodasta poliisilta asevoimille, mitä ihmisoikeusjärjestöt ja oppositio vastustavat, koska sotilaita ei ole koulutettu siviilitehtäviin.

Valitukset ihmisoikeusloukkauksista yleistyvät. Esimerkiksi kesäkuun alussa pohjoisessa Sinaloan osavaltiossa sotilaat ampuivat kohti auton lavaa surmaten kaksi naista ja kolme pikkulasta. Kolme upseeria ja 16 sotilasta on pidätetty.

Huumeisiin liittyvissä yhteenotoissa on kuollut tänä vuonna jo yli 1 100 ihmistä – rikollisia, poliiseja, sotilaita sekä toimittajia ja sivullisia – kun uhrien luku vuosina 2000-2006 oli noin 9 000.

Passipoliisina pääkaupungin keskiluokkaisella asuinalueella työskentelevän Alejandron työpari Agustín pitää sotilaiden mukaantuloa hyvänä.

"Huumeväkivalta on käynyt todella pahaksi. Lisäksi eri kuntien poliisivoimissa olevilla saattaa olla vielä heikompi koulutus kuin meillä ja he joutuvat työskentelemään mafian vahvoilla alueilla", hän pohtii.

Monelta virkavallan edustajalta on jäänyt peruskoulun ala-astekin kesken, ja he uurastavat nyt alle 200 euron kuukausipalkalla.

Agustín arvelee, että juuri koulutuksen vähyys altistaa poliiseja korruptiolle. Itse hän on tyytyväinen saadessaan työskennellä rauhallisella alueella ja sanoo pärjäävänsä palkallaan joten kuten.

Poliisikoulu velvoitti parivaljakon käymään kerran kuussa kasarmilla jatkokoulutuksessa, jossa harjoitetaan ruumiinkuntoa ja opetetaan etiikkaa ja ihmisoikeuksia.

Meksikon liittovaltion poliisin palvelukseen pyrkiviltä edellytetään peruskoulun päättötodistus ja kolmen kuukauden kurssi. Palkka voi nousta yli 750 euron.

Oikeusministeriön tutkimusten mukaan huumemafiat ovat soluttautuneet poliisivoimiin ja ottaneet valvontaansa alueita erityisesti Yhdysvaltain rajalla.

Lahjukset houkuttavat myös asevoimien jäseniä, joiden keskipalkka on noin 300 euroa kuussa. Ei ole tiedossa, kuinka moni sotilas on siirtynyt huumerikollisten palvelukseen, mutta armeijasta karkasi vuosina 2000-2006 yli satatuhatta miestä.

Huumeparonien yksityisarmeijat koostuvatkin osin entisistä poliiseista ja sotilaista, jotka voivat huikeimmillaan tienata 75 000 euroa kuussa. Vaarallisimpana pidetään Meksikonlahden huumekartellin Los Zetas -yksityisarmeijaa, johon kuuluu entisiä valiojoukkojen jäseniä.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan myös tavalliset passipoliisit voivat joillakin alueilla saada huumejengeiltä useamman satasen päivässä suojelu- ja tukitoimista.

Meksikon huumemafia tekee yhteistyötä Kolumbian ja muiden tuottajamaiden rikollisten kanssa salakuljettaen aineet päämarkkina-alueelle Yhdysvaltoihin.

Tarkkailijoiden mukaan Meksikon huumeväkivalta on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, koska kilpailevat jengit taistelevat salakuljetusreiteistä ja myös Meksikon kasvavista markkinoista.