Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt elävät synkkää syksyä. Ulkoministeriön kesäkuussa ilmoittamien tukileikkausten seurauksena monissa käydään nyt yt-neuvotteluja ja yritetään päättää, mistä miljoonien eurojen suuruiset säästöt otetaan.

Vaikka moni yrittää leikata mahdollisimman paljon kotimaan henkilöstöstä ja toiminnasta, myös kehitysyhteistyöhankkeita on lopetettava.

"On hirveän vaikea päättää, mikä nyt sitten ansaitsee tulla lopetetuksi ja mikä ei", toteaa Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm.

Vammaiskumppanuus on yksi ulkoministeriö 16 kumppanuusjärjestöstä. Niille on ilmoitettu, että niiden saamasta ohjelmatuesta keskimäärin 38 prosenttia leikataan ensi vuonna.

Vammaiskumppanuus koordinoi yhdeksän suomalaisen vammaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeita. Sen tapauksessa leikkaussumma tulee olemaan noin 1,2 miljoona euroa.

Vaikeita päätöksiä on jo tehty. Malmin mukaan leikkausten seurauksena esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitto lopettaa pitkäaikaisen työnsä Palestiinassa ja Kynnys ry yhden hankkeen Etiopiassa. Palestiinassa tuki loppuu näkövammaisten lasten kouluopetukselta ja näiden vanhempien tukiyhdistykseltä, Etiopiassa ilman tukea jää vammaisten naisten tukihanke.

Kokonaisia maita putoaa pois

Leikkauksista kärsivät myös kehitysmaiden järjestöt, jotka vastaavat suomalaisten järjestöjen rahoittamien hankkeiden käytännön toteutuksesta. Päätettäessä, mikä hanke lopetetaan ja mikä jätetään, onkin Malmin mukaan yritetty punnita sitä, millaiset mahdollisuudet kumppanijärjestöillä on löytää muita rahoitusmuotoja.

Monilla vammaisjärjestöillä ei kuitenkaan ole muita tukijoita, sillä niiden asema on kehitysmaissa vielä heikko.

"Kun meidän tukemme voimakkaasti pienenee tai jää kokonaan pois, he jäävät yleensä ilman tukea", Malm sanoo.

Myös Suomen Lähetysseura on hankkeita karsiessaan yrittänyt painottaa niitä järjestöjä, joilla on mahdollisuus saada rahoitusta muualtakin, kertoo järjestön kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau. Järjestöltä leikataan ensi vuonna yli 3,3 miljoonaa euroa, ja se käy parhaillaan yt-neuvotteluita jopa 25 henkilötyövuoden vähentämisestä.

Järjestö aikoo lopettaa kokonaan muun muassa kehitysyhteistyönsä Vietnamissa. Maassa on muun muassa edistetty etnisten vähemmistöjen koulutusta ja parannettu vammaisten lasten terveyttä.

"Kenen tarpeet ovat arvokkaampia kuin toisten – se on se kauhea dilemma, jonka eteen olemme pakotettuja menemään. Sellaista työtä, josta olisi helppo vähentää, ei ole", Leino-Nzau toteaa.

Vammaisten parissa tehtävä kehitysyhteistyö pyritään hänen mukaansa kuitenkin säästämään mahdollisimman hyvin leikkauksilta.

Lähetysseuran ja Vammaiskumppanuuden lisäksi myös monet muut järjestöt ovat viime viikkoina ilmoittaneet kehitysyhteistyön lopettamisesta kokonaan monissa maissa.

Demo Finland on lopettanut työn Nepalissa, Solidaarisuus puolestaan ajaa alas hankkeet Ugandassa. Kirkon Ulkomaanapu pudottaa ohjelmistaan kokonaan pois viisi maata: Libanonin, Mosambikin, Guatemalan, Hondurasin ja Kongon demokraattisen tasavallan.

Uudet hankkeet jäihin

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen lisäksi rajuja muutoksia joutuvat tekemään myös pienemmät, hanketukea saavat järjestöt. Ulkoministeriö ehti jo järjestää tämänvuotisen hanketuen hakukierroksen, mutta hakemuksia ei käsitellä, koska kierros päätettiin jäädyttää säästötarpeiden vuoksi.

Järjestöille se tarkoittaa, että uusia hankkeita ei voi aloittaa ja myös moni jo käynnissä oleva hanke jää ilman jatkorahoitusta.

Esimerkiksi Suomen Lasten ja Nuorten säätiön kehitysyhteistyöpäällikkö Aino Heikkinen kertoo, että siinä, missä järjestöllä tänä vuonna on ollut viisi kehitysyhteistyöhanketta, ensi vuonna hankkeita on kolme ja mikäli lisärahoitusta ei tule, vuonna 2017 enää yksi.

Järjestö haki tänä vuonna rahoitusta hankkeilleen Peruun ja Keniaan. Perussa on jo aiemmin tuettu muun muassa nuorten elämäntaitoja ja pienyrittäjyyttä. Keniaan suunniteltu hanke taas olisi tukenut yli tuhannen nuoren osallistumista ja työllistymistä Nairobin slummialueilla, Heikkinen kertoo.

Valonpilkahduksiakin löytyy

Kaikissa järjestöissä leikkaukset eivät ole yhtä dramaattisia. Esimerkiksi Kuurojen liitto aikoo turvautua juustohöylään ja leikata kaikesta vähän. Myös Reilu kauppa ry:n ohjelmapäällikkö Teemu Sokka kertoo, ettei järjestö aio lopettaa hankkeitaan, vaan yrittää löytää rahoitusta muualta.

Kehitysmaiden ympäristöjärjestöjen hankkeita tukevalla Siemenpuu-säätiöllä leikkaukset taas kohdistuvat enemmänkin mahdollisiin uusiin tuleviin hankkeisiin, eivät niinkään meneillään oleviin, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan jatkamaan, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

Yksi maailma.netin haastattelemista järjestöistä aikoo myös viedä hankkeensa suunnitellusti loppuun. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöihin kuuluvalla Pelastakaa Lapset ry:llä on ensi vuonna meneillään viimeinen vuosi kolmivuotisesta ohjelmakaudesta, ja sen sitoumukset täytetään.

"Me olemme tehneet lupauksen, että yhtäkään lasta ei jätetä. Emme tule lopettamaan ensi vuonna hankkeita lainkaan. Keräämme rahaa kaksi miljoonaa euroa ja toivomme, että vuoden lopussa on riittävästi rahaa maksaa laskut", kertoo järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Järjestön budjetista leikkautuu ensi vuonna 2,2 miljoonaa euroa. Se on pannut pystyyn Yhtäkään lasta ei jätetä -keräyksen, jonka yrittää täyttää aukon. Vuonna 2017 järjestö sen sijaan joutunee tekemään muutoksia.

"Vaikea perustella"

Monissa kehitysmaiden järjestöissä tiedetään jo, että leikkauksia on tulossa. Anja Malmin mukaan osa Vammaiskumppanuuden kumppanijärjestöistä on lähettänyt suomalaisille rohkaisuviestejä, osa taas on vielä liian typertyneitä sanoakseen mitään.

Myös Katri Leino-Nzaun mukaan järjestöt ovat olleet järkyttyneitä.

"On ollut vaikea perustella Suomen valtion radikaalia mielenmuutosta. Suomi on ollut edelläkävijä naisten ja vammaisten aseman edistämisessä, ja kyllä kumppanimmekin ovat tienneet sen erittäin hyvin", hän toteaa.

(Etusivun alkuperäinen kuva: jaredflo / Flickr.com / cc 2.0)