Finnwatch: Suomi rajoittaa kehitysmaiden verotusoikeutta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Finnwatch: Suomi rajoittaa kehitysmaiden verotusoikeutta

Suomi on tehnyt haitallisia verosopimuksia kehitysmaiden kanssa, vaikka kehityspoliittinen ohjelma puhuu nimenomaan kehitysmaiden verojärjestelmien vahvistamisesta, tutkimus kritisoi.

Suomi tukee haitallista verokilpailua verosopimuksillaan, sanoo Finnwatch. Järjestön tuoreen raportin mukaan Suomi on solminut verosopimuksia tunnettujen veroparatiisien, kuten Kyproksen, Luxemburgin ja Singaporen, kanssa.

Lisäksi Suomi on tehnyt myös kehitysmaiden kanssa niiden verotusoikeutta rajoittavia sopimuksia, vaikka Suomen kehityspoliittinen ohjelma puhuu nimenomaan kehitysmaiden verojärjestelmien vahvistamisesta, raportissa kerrotaan.

"Suomi on sopinut joidenkin kehitysmaiden kanssa alhaisistakin lähdeverokannoista, mikä voi rapauttaa kehitysmaiden veropohjia. Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaan Sambian kanssa solmitussa verosopimuksessa Sambialle on annettu vain viiden prosentin verotusoikeus suorien sijoitusten osinkotuloihin", sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.

Verosopimusten ajatuksena on välttää kaksoisverotus yritysten toimiessa useammassa maassa. Finnwatchin raportin mukaan Suomi kuitenkin suosii pääasiassa rikkaampia teollisuusmaita edustavan OECD:n verosopimusmallia, joka painottaa yrityksen kotivaltion verotusoikeutta muun muassa osinkojen, korkojen ja rojaltien osalta.

Malli on vastoin kehitysmaiden etuja, sillä pääomatuloja ja rojalteja maksetaan enimmäkseen kehitysmaista teollisuusvaltioihin sijoittautuneisiin kansainvälisiin yrityksiin ja niiden veroparatiiseissa sijaitseviin väliyhtiöihin, järjestö sanoo.

Finnwatchin mukaan sopimusneuvotteluiden lähtökohdaksi kehitysmaiden kanssa pitäisi asettaa vähintään YK:n malliverosopimuksen tasoiset määräykset.

Mtv:n haastatteleman valtiovarainministeriön kansainvälisen verotuksen yksikön päällikön Antero Toivaisen mukaan valtiovarainministeriöllä on kuitenkin erilaiset lähtökohdat kuin kehityspoliittisella toimikunnalla.

"Suomen linja on seurannut kilpailijamaiden toimintaa, jotta me pienenä vientimaana pystymme luomaan edellytyksiä. Suomen sopimukset eivät voi olla prosenttien suhteen huonompia kuin kilpailijoilla. En usko, että mikään muukaan valtio kovin korostetusti verosopimuksilla luo kehitysyhteistyötä", Toivainen sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia