Myanmarin kehitys

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Kolmihenkinen rohingya-perhe Bangladeshissa
Nuori rohingya-perhe, Mohammad Faisal ja hänen vaimonsa Hajera, elää vauvansa kanssa Bangladeshin Teknafin luonnonpuistoon perustetulla pakolaisleirillä.
(Kuva:
Farid Ahmed
/
IPS
)

Miksi rohingyat eivät voi palata Myanmariin

Bangladesh ja Myanmar ovat sopineet paenneiden rohingya-muslimien paluusta takaisin Myanmariin. Tutkija Azeem Ibrahimin mukaan todellisuudessa kyseessä on pelkkä tyhjä poliittinen ele.
Rohingya-pakolainen ja vauva
Myanmarin rohingya-muslimeja on paennut jo miljoonan verran Bangladeshiin. Kutupalongin leiri sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Cox's Bazarin kaupungista.
(Kuva:
Naimul Haq
/
IPS
)

Painajaismaiset muistot piinaavat rohingyoja – ”lapsianikaan ei säästetty”

Sadat tuhannet Myanmarin rohingya-muslimit ovat paenneet Bangladeshiin väkivaltaa. Monia piinaavat muistot murhista ja raiskauksista, eivätkä etenkään naiset ole turvassa leireilläkään.
Rohingyoiden pakolaisleiri Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut jo noin 600 000 rohingyaa.
(Kuva:
Tommy Trenchard
/
Caritas / CAFOD
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Lähes neljäsosa rohingya-pakolaislapsista aliravittuja

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan tilanne Bangladeshiin paenneiden rohingyojen pakolaisleireillä on jopa pelättyä huonompi.
Muslimiväestöä Myanmarin Yangonissa
Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta.
(Kuva:
Pascal Laureyn
/
IPS
)

Propaganda lisää muslimivihaa Myanmarissa

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.
(Kuva:
Parvez Ahmad Faysal
/
IPS
)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

YK-raportti: Myanmar ajoi rohingyat pois ja yrittää myös estää paluun

Myanmarin armeija on kehottanut megafonein ihmisiä pakenemaan Bangladeshiin ja tuhonnut rohingyojen omaisuuden maamerkkejä myöden, jotta näiden paluu olisi mahdollisimman vaikeaa, kertovat tukijat.
YK:n pääsihteeri António Guterres
YK:n pääsihteeri António Guterres puhui Myanmarin tilanteesta turvallisuusneuvostolle torstaina.
(Kuva:
Evan Schneider
/
UN Photo
)

Rohingyojen pakolaisleireillä pelätään nyt tauteja - ”täydellinen kasvualusta suurelle terveyskriisille”

Suurin osa Bangladeshiin paenneista Myanmarin rohingya-pakolaisista elää ilman puhdasta vettä tai kunnon suojaa. Avustusjärjestöt varoittavat, että se voi johtaa tuhoisaan tautiepidemiaan.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Myanmarin lippu
Myanmarin demokratiakehitys on viime vuosina ollut lupaavaa, mutta rohingyavähemmistön tilanne herättää kansainvälistä huolta.
(Kuva:
ReflectedSerendipity
/
Flickr.com
/
CC BY-SA 2.0
)

Järjestö: Myanmarissa etnisiä puhdistuksia – 270 000 paennut

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on haastatellut Myanmarin Rakhinen osavaltion rohingyoja, jotka ovat paenneet viime viikkoina armeijan operaatiota. He ovat kertoneet tappamisesta ja tuhopoltoista.
Rohingyojen asuinalue Rakhinen osavaltiossa
Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty vähemmistö. Rohingyoiden asuinalue Rakhinen osavaltiossa syksyllä 2016.
(Kuva:
DYKT Mohigan
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Satoja taloja poltettu Myanmarin Rakhinen osavaltiossa – 73 000 ihmistä paennut

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin satelliittikuvissa näkyy lähes kokonaan tuhottu muslimikylä. Järjestö vaatii riippumattomia tarkkailijoita osavaltioon.
(Kuva: Chuck Moravec / CC BY-SA 2.0)

Amnesty: Myanmarin armeija tuhonnut kokonaisia kyliä

Ihmisoikeusjärjestön mukaan armeija on saattanut syyllistyä rikoksiin ihmisyyttä vastaan Rakhinen osavaltiossa.
Myanmarin rohingyoiden ahdinko oli edellisen kerran laajalti esillä vuonna 2012, jolloin rajavartijat estivät heitä nousemasta maihin Bangladeshissa. (Kuva: Anurup Titu / IPS)

Myanmarin rohingat kahden tulen välissä

YK:n edustajan mukaan Myanmar toteuttaa etnistä puhdistusta häätäessään rohingoja maasta väkivalloin. Bangladesh puolestaan torjuu tulokkaita kovin ottein.
Rohingojen leiri vuonna 2013 Rakhinen osavaltiossa. (Kuva: Mathias Eick, EU/ECHO, Rakhine State / CC BY-ND 2.0)

"Turvallisuusoperaatio" kuristaa Myanmarin rohingavähemmistöä

Poliisien murha Rakhinen osavaltiossa johti laajamittaiseen armeijan operaatioon sekä humanitaarisen avun jakamisen estämiseen.
Bangladeshin rajaviranomaiset torjuivat kesällä 2012 veneillä Myanmarista saapuneiden rohinga-pakolaisten maahanpääsyn. (Kuva: Anurup Titu / IPS)

Kofi Annan ratkoo Myanmarin sorretun rohinga-kansan kriisiä

Ulkomaalaisten kutsuminen avuksi on herättänyt pahaa verta kiihkobuddhalaisissa, jotka vastustavat kansalaisuuden myöntämistä islaminuskoisille rohingoille.
(Kuva: Patrik M. Loeff / CC BY-NC-ND 2.0)

YK: Myanmarin vähemmistöjen vaino jatkuu yhä

Rohingoilta kielletään jopa tietyissä ammateissa toimiminen. Aung San Suu Kyin mukaan hallitus ei aio käyttää rohinga-termiä.
Myanmarilaisen Htitan kylän asukkaat hakevat vettä uudelta porakaivolta. Kylä sijaitsee Kaakkois-Aasian ainoalla puolikuivaksi luokitellulla ja alueella maan keskiosissa. (Kuva: Sara Perria / IPS)
(Kuva: judithbluepool / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Uusi presidentti rauhan avain Myanmarissa

Maa sai ensimmäisen siviilipresidentin yli 50 vuoteen. Lähetysseuran asiantuntijan mukaan nyt myös maan konflikteja voidaan ratkoa.
Tilaa aihepiirin Myanmarin kehitys RSS-syöte